Jalostustoimikunnan kuulumisia
Mitä rodullemme on tapahtunut viime vuosina!
(Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)
Jalostustoimikunta kaipaa tietoa
Nyt käytävä keskustelu rotujärjestömme vieraskirjassa ja muualla nettipalstoilla on antanut aihetta lukuisiin kyselyihin. Keskustelun aiheena on ollut dreeverien terveys. Huolestuttavinta on kyselyt jotka ovat tulleet sellaisten henkilöiden taholta, jotka mahdollisesti ovat olleet hankkimassa Dreeveriä. Heidän käsityksensä on ollut hyvin negatiivinen.
Selvitellessäni hieman asiaa kysymys ei kuitenkaan liene ihan niin vakava kuin äkkipäätä voisi ymmärtää. Tapaukset tuntuvat olevan yksittäisiä ja tapauksissa tuntuu olevan myös mutu/huhu tietoa. Kuitenkin katson aiheelliseksi hyvät harrastajat, että ottaisitte minuun yhteyttä seuraavista alla luetelluista sairauksista/vioista. Haluan tiedon asiasta itselleni siksi, että voitte luottamuksella asiat minulle kertoa. Jos ilmoitustenne perusteella syntyy selvä tarve puuttua dreeverin terveydentilaan niin se myös tehdään. Haluan myös tiedot jo edesmenneistä yksilöistä tai koirista, joiden omistajia tiedotusvälineemme eivät tavoita. Kummassakin ed. mainituissa tapauksissa on tietojen oltava varmennettuja
Sairaudet:
- immuunikatosairaudet
- epilepsia
- sydänsairaudet
- tai jokin muu sairaus joita tiedätte esiintyneen enemmän kuin kerran.
Rakenteelliset viat:
- purentaviat
- sinisilmäisyys
- häntämutkat
- maksanväri (en tarkoita riistanväriä)
- tai jokin muu vika, jonka tiedätte toistuneen. En tarkoita yli/ali korkeutta, jos se ei esiinny samassa yhdistelmässä/pentueessa toistuvasti.
Tiedot voit lähettää kirjeitse/sähköpostitse/puhelimitse
Pauli Turunen
Halolankatu 2-4 B 6, 78870 Varkaus
gsm 040-1321507, Sähköposti
Pyytäisin ripeää toimintaa, jotta voisimme tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin.
Tiedotus 9.1.2009
Jalostusneuvosto kaipaa uusia uroksia uroskortistoon !
Ilmoittautukaa uroksen omistajat täyttämällä jalostusuroskortti tai lähettäkää tiedot uroksestanne sähköpostitse jalostusneuvoston pj/siht. Uudella uroksella tarkoitetaan nuoria uroksia/uusia jalostuskäyttöön annettavia yksilöitä. (uusi voi olla myös vanhempikin koira).
Muuten emme voi/emmekä tiedä laajentaa jalostukseen käytettävien/siihen tarkoitukseen suositeltavien urosten määrää. Jalostukseen käytettävien narttujen uroskyselyt kiertävät suurimmaksi osaksi tällä hetkellä toimikuntamme kautta.
Haluamme siksi uroskortiston laajentuvan ja sitä kautta laajennusta käytettävissä olevien urosten määrään.
Samoin toivomme harrastajiemmekin tuovan esiin myös "metsien miesten" koirat ja ennenkaikkea kaipaamme jo lähes mahdollisia "kadonneita suomalaissukuja" ja tietoa niistä.
Kaipaamme erityisesti ed. koiria urosrekisteriin ja samoin kaikki koirat, jotka ovat ajaneet käyttötuloksen/käyttötuloksia ja täyttävät rotumääritelmän (H näyttelyissä). Ne pitää ilmoittaa urosrekisteriin. Tällöin saataisiin nyt kapeaan materiaaliimme laajuutta. (muuten harrastajat emme tiedä suositella tasapuolisesti uroskoirianne)
Lisäksi toivomme -99 syntyneiden tai sitä vanhempien urosten omistajien ilmoittavan koiriensa käytettävyydestä jalostukseen. Muuten vanhemat kuin -99 syntyneet urokset poistetaan 1.4.2009 jälkeen rekisteristä.
Yhteistyöterveisin jalostusneuvoston pj.
Tiedotus 26.12.2008
Alla kennelliiton uusi koirarekisteröintiohje astuu voimaan. Huomatkaa myös mitä yli 8 vuotiaalta nartulta vaaditaan pennutettaessa. Tämä ohje on jo ollut käytössä mm. Ruotsissa.
Kennelliiton hallitus on hyväksynyt uuden koirarekisteriohjeen, joka tulee voimaan 1.1.2009 ja koskee sen jälkeen tapahtuneista astutuksista syntyneitä pentueita.
Suurin muutos aikaisempaan koirarekisteriohjeeseen verrattuna on, että nartun pentueiden määrä rajataan viiteen, siten että edellisestä penikoimisesta pentueen syntyessä on kulunut vähintään 10 kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan nartulle yhden kerran.
Jos nartulla on vuoden sisällä ollut kaksi pentuetta, seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi. Lisäksi on huomioitava rotukohtaisten PEVISA-määräysten mukaiset jälkeläismääräykset.
Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun kuudennelle pentueelle tai liian tiheälle pennuttamiselle. Poikkeuslupa-anomukseen on aina liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan penikoittamisesta ei ole haittaa nartun terveydelle. Myös yli 8-vuotiailta nartuilta vaaditaan sen pentuetta rekisteröitäessä samanlainen eläinlääkärintodistus.
Mikäli poikkeuslupaa ei ole myönnetty ja kasvattaja on teettänyt nartulle kuudennen tai liian tiheän pentueen, pentue voidaan rekisteröidä EJ (Ei jalostukseen) –rekisteriin. Tällä perusteella kasvattaja voi kuitenkin rekisteröidä pentueensa EJ-rekisteriin vain kerran.
Kennelliiton koirarekisterin nimi muuttuu vuodenvaihteessa. Nykyinen FIN-rekisteri muuttuu tuolloin FI-rekisteriksi noudattaen valionarvoissa käyttöön tulevaa kaksikirjaimista ISO 3166 -standardin mukaista maatunnusta.
Uusi koirarekisteriohje ja rotukohtaiset erityisehdot on luettavissa Kennelliiton internetsivuilta osoitteessa: www.kennelliitto.fi>Jalostus ja kasvatus>Rekisteröinti.
Lisätietoja:
järjestötoiminnan osastopäällikkö Riitta Niemelä, puh. (09) 8873 0281
palveluosaston osastopäällikkö Ritva Herrala, puh. (09) 8873 0288Lue myös uutinen: Koirarekisteriohjeeseen kieltolisäyksiä 1.1.2009
JALOSTUSTOIMIKUNTA TIEDOTTAA !
Dreeverijärjestön hallitus kokouksessaan 27.07.2008 Hailuodossa on hyväksynyt jalostustoimikunnan ehdotuksen SDJ:n nettipentuvälitykseen (samoin astutetuissa koirissa) siirrytään seuraavanlaiseen käytäntöön; (Toimintamalli astuu voimaan heti)
1 Rotujärjestön jalostustoimikunnan hyväksymät astutukset
2 Muut astutukset
Samankaltaisesti pentujen syntyessä pentueet ilmoitetaan astutuspäivän tilanteen mukaan.
1 Rotujärjestön jalostustoimikunnan hyväksymät pentueet
2 Muut pentueet.
Astutusneuvontapyyntö on esitettävä kirjallisesti, joko toimikunnan pj:lle tai sihteerille. Tietenkin sähköpostitse asian voi myös hoitaa. Toimikunnan antama jalostussuositus on voimassa 3 kk. Selvyyden vuoksi olisi hyvä nartunomistajan ilmoittaa mitä urosta käytti. Muilta osin dreeverien jalostusohjesääntö on voimassa.
Jalostustoimikunta
Jalostustoimikunta on valittu kaikille rotujärjestöille. Sen tehtävät on Kennelliitossa määritelty, myös rotujärjestötö antavat toimikunnille omat tavoitteensa. Kennelliiton ohjeet jalostustoimikunnalle on kerrottu vuoden 2001/nr.4. Dreeveri lehdessä.Jalostustoimikunnan tehtävänä on huolehtia ohjata ja sopeuttaa Dreeverin jalostusta valittuja mittareita apuna käyttäen niin, että myös tulevaisuudessa meillä on tarjota metsästyskäyttöön sopiva käyttökoiravaihtoehto. Koiran tulee täyttää rotumääritelmän päävaatimukset, olla tervepäinen ja nyky-yhteiskuntaan sopiva rotunsa edustaja.
Jalostustoimikunta antaa nartun omistajille tiedusteltaessa, ohjeita ja jalostuksellista tietoa sekä auttaa löytämään sopivan urosvaihtoehdon, ottaen huomioon vähintäänkin seuraavat seikat:
Tärkeää on myös huomioida tulevan yhdistelmän sukulaisuusaste tälle on määritelty ns. sukukerroin, joka jalostusneuvoston suositellessa ei saa nousta yli 7.0:ään. (serkkuparitus vastaa 6.25.)
- nartun omistajan toiveet
- rotumääritelmän
- nartun käyttöominaisuudet
Jalostusneuvosto antaa yleensä kolme tai neljä urosehdotusta (tarvittaessa kirjallisena), joista nartun omistaja valitsee nartulleen sopivimman uroksen. Jalostustoimikunta pyrkii suositellessaan yhdistelmää välttämään siitoskoirien ja niiden suvuissa esiintyvien virheiden kertaamista.
Jalostustoimikuntaa sitoo suosituksissaan järjestömme hallituksen vuodenvaihteen päätös, joka muutti urosten jälkeläisten enimmäismäärän 75:stä 50:een. Perusteluna on rodun kotimaan päätös pudottaa vastaava pentumäärä 200:sta 150:een. Heidän päätöksensä perusteena on rodun rekisteröintien tippuminen viime vuosina niin paljon, että enimmäispentumäärien pudotus katsottiin välttämättömäksi perustaksi jalostuksessa rodun terveelle tulevaisuudenkehitykselle. Ruotsin mallin mukainen muutos suoraan suhteutettuna olisi antanut pentujen enimmäismääräksi meillä reilut 35.
Dreeveriharrastajienkin on syytä kantaa huolta koiramme tulevaisuudesta ja kiinnittää huomiota liian korkeisiin sukukertoimiin ja ottaa oppia muiden koirarotujen tutkimustuloksista, joiden perusteella pitkällä aikavälillä on seurannut periytyvien sairauksien lisääntymistä ja jopa metsästyskoirilla ominaisuuspisteiden heikkenemistä (varsinkin korkeilla sukusiitoskertoimilla).
Terveen käyttökoirarodun perustana on mahdollisimman laajan urosvalikoiman käyttäminen eikä suinkaan yhden koiran tai linjan suosiminen. Viimevuosina on käytetty lyhyellä aikavälillä (2-3 vuotta) runsaasti yksittäisiä tiettyjä uroksia tai linjoja mikä on sotkenut pahasti määrätietoisen jalostuksen periaatteita jo pelkästään siksi, ettei näiden koirien huippujälkeläisiä (varsinkin uroksia) voida käyttää nyt eikä tulevaisuudessa siinä määrin jalostukseen kuin niiden omat ansiot olisivat edellyttäneet. Tämän seurauksena on menetetty useiden hyvien koirien jalostuksellista merkitystä rodullemme.
Nyt onkin nartunomistajat avainasemassa ensiksikin siksi, että he aina valitsevat käyttämänsä uroksen ja toiseksi he ovat usein vaikuttamassa kasvattiensa tekemisiin "kehdosta hautaan malliin".
Paljon käytetyt urokset (yli 100 jälkeläistä) ovat olleet lähinnä ruotsintuonteja ja ovat sinänsä tuoneet tervettä lisäverta pieneen kantaamme varsinkin jos niiden käyttöä olisi hiukan "himmattu" ja käyttöä täsmennetty. Nyt kannattaa tuontiurosten jalostuskäytöä hajauttaa pidemmälle aikavälille, se mahdollistaa näiden koirien huippujälkeläistenkin käytön täysimääräisesti jalostukseen ja näin koko rodun kehityksen kannalta päästään varmasti parempaan lopputulokseen.
Ilmeisesti ed. kerrottu saattaa johtaa helposti tulevaisuudessa maantieteellisesti ottaen siihen hankalaan tilanteeseen, ettei enää läheltä löydy vierasta verta vaan sukusiitosaste nousee liikaa. Tämä uhka vaatii kasvattajilta yhä enemmän malttia ja harkintaa.
Suomalaissukuiset rodun edustajat ovat aina kunnostautuneet varsinkin käyttökoirina, siksi on ihmeteltävä miksi varsinkin valiourosten käyttö jalostuksessa on niin vähäistä? Onko periaate vihreästä ruohosta aidan tuolla puolen jne. saanut sittenkin liikaa huomiota osakseen tuonti/muotikoirien kautta?
Etenkin nuoren nartun omistajan rooli korostuu, koska valittaessa sopivaa urosta ei heillä vielä voi olla riittävää tietoa koiransa ominaisuuksista, koska etenkin käyttöominaisuudet yleensä kehittyvät aina viiteen ikävuoteen asti. Usein myös nuoren nartun omistaja on sen verran uusi harrastaja, ettei häneltä voidakkaan edellyttää tarkkaa tietoa kaikista rodun kehitykselle asetetuista vaatimuksista.
Ohjeeksi nartunomistajalle, Ota aina yhteyttä jalostustoimikuntaan, palvelu on ilmaista ja päätöksen uroksesta kuitenkin teet aina itse. Jalostustoimikunnan jäsenet ovat aktiiviharrastajia ja rodun asiantuntioita sekä usein pitkän linjan kasvattajia, joten heiltä saat varmasti puolueettominta tietoa.
Uroksen omistajalle, Jalostusohjesäännössä urokselta edellytetään ulkomuodossa vähintään kakkosen laatuarvostelua, ja käyttöpuolelta myös vähintään AVO ykköstä. Lisäksi toivotaan että uroksen suvussa on myös tuloksia, hyvät vanhemmat antavat paremmat lähtökohdat kuin jokin yksittäinen huippu. Astutetaan muutama narttu ja odotellaan vuosi pari, jos uros periyttää hyvää jälkeä jatketaan. Meidän on hyväksyttävä se tosiasia että kaikki urokset eivät ole hyviä perinnön jatkajia kaikkien narttujen kanssa, jotkut yhdistelmät voivat silti onnistua ja niitä kannattaa harkita uudelleen.
Ohjeeksi nartun ja uroksen omistajille yhteisesti, on parempi jalostaa tasalaatuinen keskimääräistä parempi pentue kuin yhden tähdenlennon pentue. Tärkeää on myös saada tuleville pennuille onnelliset omistajat pitkän "käyttöiän" kautta eikä niinkään liian nopean varhaiskypsyyden kautta, koska suuri osa rotumme harrastajista on kuitenkin ns. yhden koiran omistajia.
Jalostustoimikunta välittää myös pentuja sekä jonkin verran aikuisia koiria. Toimikunta välittää myös jalostukseen liittyvää tietoa rotujärjestöömme ja erityisesti kennelliittoon päin ja päinvastoin. Tehtävämme on myös järjestää tarvittaessa ulkomuototuomarien koulutusta Kennelliiton kautta.
Joten ottakaapa yhteyttä meihin halutessanne tietoa jalostuksesta yms. ja ilmoittakaa pentueenne pentuvälitykseen sitä kautta varmasti pennut menevät hyville omistajille ja mahdollisesti uusille innokkaille harrastajille.