x

Pääkouluttaja tiedottaa



KOEOHJEITA

Kokeen ylituomarin tulee valvoa toimintaohjeen mukaisesti koirien arvonta maastoon, jonka on tapahduttava puolueettomasti ja avoimesti. Arvonnan jälkeen hänen on tarkistettava tuomarien jääviys ennen tuomariryhmien hyväksymistä maastoihin. Mikäli koiralle sattuu jäävi tuomari, tuomaria vaihdetaan, ei maastoa.

Kokeen ylituomarin tulee puhuttelussaan muistuttaa siitä, että koepäivän pituutta ei saa venyttää turhaan. Palkintotuomarin toimintaohjeissa, kohdassa ryhmänjohtajan tehtävät sanotaan selkeästi että: Ryhmänjohtaja pitäköön huolen, että ryhmän paluu maastosta kokeiden keskuspaikkaan tapahtuu viivytyksettä. Tämä tarkoittaa koko koetapahtumaa, myös erien välistä aikaa.

Metsästysinnosta tehdään merkintä myös Suomen Bassetkerhon alaisille roduille dreeverin ohjeen mukaisesti.

Hallitus on hyväksynyt vuosikokouksen valtuuttamana seuraavan AJOK/BEAJ-kokeiden mukaisen paikantimen käyttöohjeen:

PAIKANNUSLAITTEEN KÄYTTÖ ARVOSTELUN APUVÄLINEENÄ AJOKOKEESSA/KETUNAJOKOKEESSA

Yleistä:

Tuomariryhmän on ensisijaisesti pystyttävä seuraamaan koiran työskentelyä niin tuntumassa, ettei apuvälineitä tarvita arvostelussa. Paikannuslaite auttaa tuomariryhmää pääsemään koiran tuntumaan. Paikannuslaitteen käyttö arvostelun tukena vaatii sen, että vähintään toinen tuomareista tuntee laitteen käytön. Tuomarin on itse todettava tapahtumat laitteesta. Ennen irtilaskua koiranohjaaja päättää, käytetäänkö paikannuslaitetta arvostelun apuvälineenä. Mikäli paikannuslaitetta käytetään apuvälineenä, se tapahtuu tuomareiden päätöksen mukaisesti. Merkintä paikannuslaitteen käytöstä arvostelukorttiin. Paikannuslaitetta käytetään arvostelun apuvälineenä koiran haun ja haukun arvostelussa, sekä ajon seuraamiseen erityistapauksissa. Haun seuraamisessa voidaan todeta haun laajuus ja milloin koira löytää yöjäljen. Haukun arvostelun tukena voidaan todeta haukun kuuluvuus. On kuitenkin huomioitava tuulen suunta, maaston muoto, metsän tiheys ja laatu, sekä onko puissa lunta. Tapahtumat ovat kuitenkin kaikissa tapauksissa todennettava maastossa ilman apulaitteita.

Ajon seuraaminen paikannuslaitteesta:

Tuomariryhmän on todettava ennen koiran irtilaskua, että puhelimesta soitettava numero toimii koekoiran pantaan. Tuomariryhmän on kaikin tavoin pyrittävä asettumaan maastoon niin, että kuulevat koiran ajon koko koe-erien ajan, sekä pystyvät seuraamaan koiran työskentelyä. Mikäli olosuhteista tai muista seikoista johtuen koiran ajo etenee kuulumattomiin, voidaan koiran paikannuslaitteeseen soittaa. Tuomari kuuntelee ajon puhelimesta ja tekee merkinnät maastokorttiin. Tuomariryhmä merkitsee tarkasti maastokorttiin (sahalaitaviivalla) minkä kohdan ajosta ovat kuunnelleet puhelimella. Ajoksi ei hyväksytä haukunilmaisimen eikä haukkulaskurin ilmaisemaa haukkutietoa. Mikäli koiran ajoa ei koe-erän aikana kuulla muuten kuin paikannuslaitteeseen soittamalla, ei sitä hyväksytä ajoksi. Kulunut aika luetaan hakuaikaan.



Koepäivän pituus

Tällekin syksylle on saatu koko valtakuntaa puhuttava kysymys ajokokeisiin ja sääntöihin liittyen: Kuinka pitkä tauko koiralle voidaan antaa erien välillä? Sääntökirjasta ei ole löydettävissä yksiselitteistä vastausta, mutta sääntöjen henki on selvä:

  • 2§ Ajokokeiden tarkoitus on metsästysolosuhteissa hyviä metsästystapoja noudattaen …
  • 3§ Kokeet voidaan järjestää yksi- tai kaksipäiväisinä, mutta tulee kukin luokkakokeilla samana päivänä. Tämä kohta siis antaa ehdottoman takarajan kokeen venyttämiselle.
  • 10§ Koiran ohjaajalla on oikeus saada tietää…mahdollisuus siirtyä toisen ajon hakuun. Oletuksena selvästikin, että hakuun pitää päästä mahdollisimman nopeasti, ettei keli ehdi heiketä liiaksi maaston kuivumisen ja yöjäljen vanhenemisen vuoksi.
Joillakin koiranohjaajilla on tapana valita ensimmäinen erä lyhyeksi, jotta koiralla olisi tuntia tuoreempi yöjälki.

Palkintotuomarin toimintaohjeet:

Ryhmänjohtaja pitäköön huolen, että ryhmän paluu maastosta kokeiden keskuspaikkaan tapahtuu viivytyksettä.

Uusi koe-erä älköön alkako, ennen kuin koiranohjaajan kanssa on sovittu alkaako uusi hakuerä heti vai kytketäänkö koira välillä. Siis oletuksena uusi erä mahdollisimman pian.

Uutta koe-erää aloitettaessa koira laskettakoon irti sellaisessa paikassa, ettei sama ajoeläin joudu toistamiseen ajettavaksi.

Varsin pian olemme taas siinä tilanteessa, että päivän valoisa aika ei tahdo riittää kokeen läpi viemiseen ilman viivytyksiäkään.

Ruotsin uusissa säännöissä on kokonaiskoetteluaika rajoitettu nuorten luokassa neljään tuntiin.

Tämän tapainen rajoitus tuntuu ehkä suomalaisesta metsästäjästä turhankin tiukalta, mutta rajaa tehokkaasti koepäivän pituuden.

Nyt voimassa olevien sääntöjen kirjain ei päivän pituutta rajoita. Mutta kakkospykälässä sanotaan myös, että yksi kokeiden tarkoituksista on tarjota harrastajille virkistäviä ja kehittäviä kilpailu- ja yhteistoimintatilaisuuksia. Hyvän kenneltavan mukaista on, että kaikki osallistujat odottavat kokeen päättymistä ja palkintojen jakoa. On väärin muita osallistujia kohtaan odotuttaa heitä tarpeettomasti keskuspaikalla. Ja väärin sitä tärkeintä osallistujaa eli koiraa kohtaan antamalla kelin huonontumisen vaikuttaa mahdollisuuksiin.

Kuitenkin, kokeen tulee vastata mahdollisimman hyvin tavallista metsästyspäivää (2§). Kukaan ei voine paheksua erien välissä pidettyä metsästyksellistä taukoa kahvitellen ja ehkä tulistellenkin.

SDJ:n Sääntötoimikunta
SDJ:n Työvaliokunta

YLÖS

Koekauden teema

Hallitus päätti koekauden teemaksi koiran metsästyksellisyyden huomioimisen kokonaisvaikutelman arviointiin. Hyvän metsästyskoiran ajotapa on sellainen, että riistasta saadaan usein näköhavaintoja eli ampumatilaisuuksia. Ajokoesääntöjen mukaan palkintotuomarin on pyrittävä näkemään ajettava ja koira ajoa kuitenkaan häiritsemättä. Edelleen ominaisuuksien arvosteluohjeessa sanotaan, että kokonaisvaikutelman tulee olla palkintotuomarin ilmaus yleisestä arvostelusta koiran käyttökelpoisuudesta metsästykseen. Palkintotuomarin tulee merkitä ajoeläimen ja koiran näkeminen ajotaulukkoon. Näköhavaintojen lukumäärä voidaan merkitä myös koirakohtaiseen pöytäkirjaan.

Mitä ajokoesäännöt sanovat herättelystä

Herättely on tietynlainen haukku jäljillä tai hukalla. Yksittäiset herättelyhaukut helpottavat palkintotuomaria saamaan selville, missä koira on ja mitä se tekee ja tulee sen vuoksi laskea koiran ansioksi, erityisesti jos se johtaa ylösottoon tai ajoon. Koira on löysä, milloin herättelyhaukku on niin tiheää, että sen voi sekoittaa ajoon. Jos koira haun aikana antaa niin paljon ääntä, ettei voida olla varmoja, hakeeko vai ajaako se, voidaan (tulee) koira sulkea pois kokeesta. Säänöt vaativat, että hakulöysyys (herättely ajohaukulla) vähentää Ylösotto pisteitä, samoin löysyys vähentää Haukun luonne pisteitä. Kun herättely ajohaukulla on niin runsasta, että ryhmä ei tiedä ajaako vai hakeeko koira, koira on suljettava eli koe keskeytetään. Asiasta on on oltava täysin varmat havainnot. Muistakaa siis, että koko skaala positiivisesta herättelystä sulkemiseen johtavaan hakulöysyyteen on käytettävissä arvostelua antaessanne. Pöytäkirjaan tulee merkitä minkälaista koiran herättely on: -ei herättele, -herättelee yksittäisillä haukahduksilla,- herättelee haukkusarjoilla, -antaa hakiessaan ajohaukkua.

Lopuksi vielä muistutus ajokokeiden tarkoituksesta

Ajokokeiden tarkoitus on, metsästysolosuhteissa, hyviä metsästäjätapoja noudattaen, näiden sääntöjen nojalla, arvostella dreeverien käyttöominaisuuksia, haukkuen ajavana koirana, rodun jalostusta varten, riistanhoidollisin päämäärin sekä samalla tarjota harrastajilleen virkistäviä ja kehittäviä kilpailu- ja yhteistoimintatilaisuuksia, joissa dreeverien omistajat saavat mahdollisimman oikeudenmukaisen kirjallisen tuomariarvostelun koiransa käyttöominaisuuksista.

Hyvää koe- ja metsästyssyksyä

Kari Hyytiäinen
pääkouluttaja

YLÖS

Linkki: Vinkkejä ominaisuuspisteiden arvosteluun.


YLÖS

Sorkkaeläimen ajosta

Ylituomareille on asiasta lähetetty kirje 10.7.2008 jossa todetaan:

"SDJ:n hallitus päätti tarkentaa ohjetta sorkkaeläimen ajosta. Kauris on metsästysasetuksen mukaan kielletty ajoeläin yli 28 cm korkeille ajaville koirille. Dreeverien ajokoesäännöt eivät mainitse kaurisajoa kokeen keskeyttämisen (sulkemisen) perusteeksi, mutta koska kyseessä on laiton ajoeläin ei sen ajosta voida antaa uutta koe-erää. Toisin sanoen kauriin ajo on haun aikainen tapahtuma, josta koira tulee pyrkiä kytkemään. Kun koira saadaan kytkettyä, haku jatkuu jos hakuerää on jäljellä. Eli kauriin ajo on vain tapahtuma hakuerän aikana ja se merkitään tekstiosaan. Myöhemmin tarkennettiin, että sama koskee myös valkohäntäpeuraa(kaurista)."

YLÖS

Koko kauden ajokoe

Kennelliitossa on hyväksytty 6.3.2012 LINKKI: KOKO KAUDEN AJOKOE DRAJ/DKAJ AVOIMESSA LUOKASSA, joka on voimassa 1.8.2012 alkaen.

LINKKI: Ohjeita ja tarkennuksia koko kauden ajokokeen järjestämisestä.

YLÖS

Metsästysinnon merkitseminen

Metsästysinnolla tarkoitetaan terhakkaa ja peräänantamatonta työskentelyä kaikissa olosuhteissa. Koiran metsästysinnosta(MI) tehdään merkintä koirakohtaiseen pöytäkirjaan seuraavia vaihtoehtoja käyttäen: MI kohta arvostellaan haun ja ajon suhteen erikseen, HAKU / AJO merkitään esim. MI=3/3 mikä vastaa normaalia metsästysintoa. Annettavat arvioinnit eivät ole ominaisuuspisteitä vaan numerokoodeja, jotka kuvaavat koiran metsästysintoa. Merkintä tehdään koiran koko päivän haku- ja ajotyöskentelyn perusteella ja havainnoista täytyy olla varmat toteamiset. Arvostelu annetaan ajolla/haulla asteikolla 0-5. 0= intoa ei ole, johtaa aina kokeen keskeyttämiseen, 1= puutteellinen, 2= tyydyttävä, 3= normaali, 4= hyvä, 5= kiitettävä.

Esimerkkejä

MI=5/5 Koiran hakutyöskentely ripeää ja ahkeraa. Koira selvittää vaikeissa vainuolosuhteissa pitkät yöjäljet sitkeästi. Koira työskentelee raskaissa olosuhteissa pitkät ajot peräänantamattomasti, luovuttamatta.

MI=3/3 Koira irtautuu hakemaan halukkaasti. Työskentelee yöjäljellä ja ajossa peräänanta- mattomasti koko päivän.

MI=1/1 Koiran hakutyöskentely on laiskaa ja innotonta. Koira jättää yöjäljen selvittämisen ilman syytä. Koira jättää hukkatyöskentelyn, eikä palaa ilman ohjaajan kehoitusta.

MI=1/4 Koiran hakutyöskentely ja yöjäljen selvittely on laiskaa ja innotonta. Koiran ajotyöskentely pitkissä ajoissa sitkeää.

MI=4/2 Koiran hakutyöskentely ripeää ja selvittää pitkät yöjäljet sitkeästi. Ajotyöskentelyssä käy useita kertoja hukalta isännän luona, mutta palaa omatoimisesti.

YLÖS

Rokotukset

Linkki: Kennelliiton rokotusmääräykset muuttuvat 1.7.2010 lähtien .

YLÖS

4

Basset asiaa

Suomen Kennelliitto on hyväksynyt Suomen Bassetkerhon alaisille roduille, eli basseteille ja saukkokoirille osallistumisoikeuden DRAJ/DKAJ kokeisiin 1.8.2008 alkaen ja muuttanut näiltä osin sääntöjä (4 §).

Lisäksi kennelliitto on hyväksynyt Suomen Bassetkerhon alaisille roduille omat palkintosijoihin oikeuttavat pisterajat:

  • AVO 1 55 p. AVO 2 45 p. AVO 3 35 p.
  • VOI 1 60 p. VOI 2 50 p. VOI 3 40 p.
nämä lisätään sääntöjen § 13.2 ja ohjeisiin kohtaan 3.2.

Vielä on hyväksytty erityisohje arvostelua varten:
Suomen Bassetkerho ry:n alaiset rodut ovat hitaasti ajavia koiria. Arvioitaessa koiran haukun ääntä, on sen tärkein ominaisuus kuuluvuus. Herättely saa olla runsaampaakin kuin dreevereillä, mutta sen tulee selvästi erottua ajohaukusta.

Koirat eivät pääsääntöisesti käytä ilmavainua. Ilmavainun käyttäminen tai käyttämättä jättäminen eivät ole virheellisiä ominaisuuksia.

Koirakohtaiseen pöytäkirjaan tulee lisätä rotukoodi ja vanhoissa lomakkeissa selkein paikka on heti otsikon alla. Uusiin lomakkeisiin paikka painetaan valmiiksi. Täydellinen rotukoodiluettelo ja muutakin tärkeää kokeita koskevaa asiaa löytyy uudesta sinisestä KENNELLIITON KOKEITA JA KILPAILUJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT JA OHJEET-vihkosesta, joka lähetetään muiden ohjeiden mukana kaikille ylituomareille heinäkuun alussa.

Sääntöjen vaatima rotujärjestön jäsenyys on jatkossa Suomen Dreeverijärjestön TAI Suomen Bassetkerhon jäsenyys.

Tuomareina voivat toimia vain DRAJ/DKAJ tuomarioikeudet omaavat henkilöt tai sääntöjen mukaiset kurssin käyneet harjoittelijat. Kaikilta muista koemuodoista tulevilta tuomareilta vaaditaan kurssi ja sen jälkeen kaksi harjoittelua virallisissa kokeissa.

Toivottakaamme kaikki basset ja saukkokoiraharrastajat tasavertaisina mukaan koetoimintaan.

Seuratkaa tätä palstaa, täydennän tätä vielä koekauden lähestyessä.

Kesäisin terveisin

Kari H

YLÖS

1

Ilmoittaisinko koirani ajokokeisiin?

Dreeveri on ensisijaisesti metsästyskoira ja siksi olisikin erittäin tärkeää saada mahdollisimman suuri osa niistä ajokokeisiin, joiden tarkoitus on sääntöjen mukaan metsästysolosuhteissa selvittää dreeverien käyttöominaisuuksia haukkuen ajavana koirana ja tarjota harrastajilleen virkistäviä yhteistoimintatilaisuuksia.

Mietitkö, että onko sinun koirasi valmis kokeisiin ja mitähän kaikkea siihen liittyy. Seuraavaan olen koonnut muutamia kysymyksiä ja niihin vastauksia.

Miten hyvin koiran tulee toimia, että se kannattaa ilmoittaa ajokokeisiin?
Koiran tulee hakea omatoimisesti ja saada jänis tai kettu "ylös" ajettavaksi yleensä alle kahden tunnin ja pystyä pitämään sitä liikkeellä eli ajossa kahden tunnin aikana niin, että todellista ajoaikaa (ajosta vähennetty yli 5 min hukat) tänä aikana kertyy noin 45 min, silloin koiralla on mahdollisuus saavuttaa avoimen luokan 3. palkinto, vastaavasti AVO 1. tulokseen tarvitaan noin 90 min. ajoaikaa. Koiran tulee myös antaa kytkeä itsensä koe erän päätyttyä.

Minkä ikäinen koira voi osallistua kokeisiin?
Vähintään 9 kuukauden ikäinen rekisteröity dreeveri voi osallistua.

Tarvitaanko näyttelytulos?
Avoimeen luokkaan voi osallistua ilman näyttelytulosta. Voittajaluokkaan vaaditaan näyttelytulos.

Minkälaiset rokotukset koiralta vaaditaan?
Koiralta vaaditaan voimassa olevat penikkatauti- ja rabiesrokotus.

Pitääkö koira olla tunnistusmerkitty?
Koira tulee olla tunnistusmerkitty, joko tatuoinnilla tai mikrosirulla.

Missä kokeita järjestetään?
Tiedot koepaikkakunnista, päivämääristä ja järjestäjän yhteystiedoista löytyvät Koiramme-ja Dreeverilehdistä sekä SDJ:n ja eri kerhojen nettisivuilta.

Miten ilmoittaudutaan?
Ilmoittautuminen tehdään järjestäjän vaatimusten mukaan joko puhelimella tai kirjallisesti yleensä 5 päivää ennen koetta.

Pitääkö itse hankkia tuomari ja mistä sellaisen löytää?
Yleensä tuomari tulee ilmoittaa samalla kuin koirakin. Tuomarin hankinnassa voivat avustaa esim. koiran kasvattaja, kokeen järjestäjä, lähimmän kerhon toimihenkilöt ja muut dreeveriharrastajat.

Mitä varusteita tarvitaan mukaan, kun lähdetään ajokokeisiin?
Koepaikalle menoon ja maastoon siirtymiseen tarvitaan auto tai järjestäjän kanssa sovittu jokin muu ratkaisu. Jos koiralla on tutkapanta se kannattaa ottaa ehdottomasti mukaan. Tietenkin myös koiran rekisteritodistus, jossa merkintä tunnistusmerkinnästä sekä koiran rokotuksista, tulee ottaa mukaan. Itse kannattaa varustautua sään mukaisella vaatetuksella, samoin evästä itselle sekä tuomarille, saattaahan kokeessa vierähtää kaiken kaikkiaan koko päivä.

Pitääkö koemaasto hankkia itse?
Kokeen järjestäjä hankkii yleensä koemaastot. Poikkeuksena ns. kahden viikon koe, johon voi itse hankkia maaston ja ilmoittaa kokeen järjestäjälle.

Miten toimin kokeen aikana?
Ryhmätuomari maastossa yleensä neuvoo miten missäkin tilanteessa toimitaan. Koiranohjaajan tulee päästää koira irti vaaditussa paikassa ja kulkea ryhmän mukana tuomarin ohjeiden mukaan. Kohtuullisia toivomuksia kulkusuunnasta ja -nopeudesta saa esittää. Koe-erän päätyttyä tulee koira kytkeä.

Entä kokeen päätyttyä?
Ryhmätuomari selostaa jo maastossa arvostelun pääpiirteissään. Ylituomari lukee lopulliset tulokset kokeen päättyessä. Jos sinulle jäi kokeen jossain vaiheessa jotain epäselvää, kannattaa se ottaa puheeksi heti, jotta asia voidaan välittömästi selvittää.

Tässä muutamia yleisimpiä kysymyksiä, mutta jos et saanut tässä vastausta sinua askarruttavaan kysymykseen niin älä arkaile soittaa allekirjoittaneelle ja pohditaan asiaa yhdessä. Kannattaa myös osallistua palkintotuomarikurssille ja/tai lukea Dreeverien ajokoesääntövihko ajatuksen kanssa läpi.

Toivottavasti kokeissa tavataan.

Hyvää koe- ja metsästyssyksyä kaikille!

Kari Hyytiäinen
pääkouluttaja
0500 281874

YLÖS

2

SDJ:N HALLITUKSEN OHJEET

Sääntöjen lisäksi kokeissa noudatetaan SDJ:n hallituksen hyväksymiä ohjeita (Ajokoesäännöt 3 § ja 17 §):

Ylimääräinen hakuerä ja ylimääräinen koe-erä ovat kaksi eri asiaa, joita ei saa sotkea toisiinsa. Kokeissa on vain yksi ylimääräinen hakuerä, sääntöjen 9 §. Tämä merkitsee sitä, että koe sallii vain yhden tyhjän hakuerän, eli edelleen asiaa tarkastellen se merkitsee myös, että kahden tyhjän hakuerän jälkeen koe metsässä päättyy.

Eri asia on 11 §:n tapahtumat, joka koskee mm. ylimääräistä koe-erää, siinä on lueteltuina ne syyt, jolloin koira voi saada uuden koe-erän, jos ohjaaja niin haluaa. Tämä merkitsee sitä, että koe-erä mitätöityy kokonaan, johon kuuluu myös haku, eli vielä toisin sanoen tilanne on niin kuin ko. erää ei olisi ollutkaan. Hylätty koe-erä on mainittava koirakohtaisen pöytäkirjan kirjallisessa osassa, esim. lisätiedoissa hylkäysperusteineen. Muuten erää ei huomioida pöytäkirjassa. On kuitenkin muistettava, että 11 §:n mukaan koira voi saada vain yhden ylimääräisen koe-erän kokeen aikana. Ylimääräinen koe-erä voidaan antaa jos koira ajaa kettua ja omistaja haluaa ajattaa jänistä tai päinvastoin. Samoin ylimääräinen koe-erä voidaan antaa, jos koira ajaa jotain muuta lain sallimaa eläintä esim. supikoiraa. Hirven, peuran, poron tai kauriin ajosta ylimääräistä koe-erää ei anneta. Ylimääräistä koe-erää ei voi antaa koiran ajaessa tuntematonta eläintä vaan tässä tapauksessa on ajoeläin ensin aina todettava, koiran katsotaan ajavan jänistä jollei ajettavaa varmasti muuksi todeta.

Ylösottokyvystä annetaan yksi (1), jos koira on työskennellyt yli puolet hakuerästä (vähintään 60 min) yöjäljellä eikä ylösottoa tapahdu koiran puutteellisesta ylösottokyvystä johtuen, mutta on huomioitava myös yöjäljen pituus ja olosuhteet.

Ylösottokyvystä voidaan antaa viisi (5), vaikka koira ei ole herätellyt jos tuomarit ovat yhtä mieltä siitä, että koiran ylösottotyöskentely on muuten ollut ihanteellista ja virheetöntä.

Herättelyn laatu on merkittävä koirakohtaiseen pöytäkirjaan, esim. herättelee yksittäisillä haukahduksilla tai haukkusarjoilla.

Koira voi ajaa pimeässä saman ajan kuin se on ajanut siinä erässä valoisassa. Pimeä katsotaan alkavaksi siitä, kun kelloa ja korttia ei näe ilman keinovaloa.

Koe on vietävä aina loppuun.

Jos koira suljetaan tai omistaja luopuu, syy on merkittävä ja lopputulokseksi tulee viiva, mutta pöytäkirja täytetään muilta osin normaalisti. Samoin tehdään, jos koira todetaan sairaaksi.

Jos koira loukkaantuu kokeen aikana, siihen saakka kertynyt tulos jää voimaan. Loukkaantuminen on äkillinen, koirasta riippumaton tapahtuma, ei esim. tassujen kuluminen.

Keli katsotaan lumikeliksi, kun koemaastossa on lunta niin paljon, että ajettavan jälkiä pystyy näön perusteella vaivatta seuraamaan siellä, missä ajo tapahtuu. Kova lumikerros katsotaan myös lumikeliksi, vaikkei jälkiä näy. Tulos katsotaan lumikelillä saaduksi, jos koira on ajanut yli puolet lumella.

Pakkasrajasuositus on - 15 C. Eläinsuojelullisesti suositellaan, että tätä kylmemmässä ei koiraa kokeilla. Mutta jos omistajat välttämättä haluavat, koe järjestetään. Pakkasen takia koe voidaan siirtää.

Kennelliiton hyväksymä suositus on lämpötilarajoiksi on -20 C ja +20 C.

Kokeeseen osallistuvien koirien määrä: Koe on järjestettävä, jos yksikin koira ilmoittautuu kokeeseen. SDJ:n hallitus suosittelee, että kokeessa tulisi olla vähintään kolme koiraa, perusteena tasapuolisuus ja järjestäjiä ajatellen taloudelliset seikat. Jos kokeeseen ilmoitetaan vain yksi tai kaksi koiraa, suositellaan järjestäjille, että nämä keskustelisivat ilmoittajien kanssa mahdollisesta kokeen peruuttamisesta.

Kiiman määrittely: Ohjeeksi kiiman määrittelyyn kokeeseen osallistumisen kannalta SDJ:n hallitus suosittelee, ettei kolmen viikon kuluessa tiputuksen alkamisesta nartulla osallistuttaisi kokeeseen. Tämä mahdollistaa muiden kokeeseen osallistuvien koirien häiriöttömän toiminnan.

YLÖS

3

KOEOHJEITA KETTUKÄYTTÖVALION ARVON SAAVUTTAMISEKSI

Koira saavuttaa kettukäytövalion arvon ajettuaan 3 X AVO 1 palkintoon vaadittavan tuloksen kettua SKL-FKK:n ja kennelpiirien myöntämissä dreeverien ajokokeissa. Kettukäyttövalion arvoon oikeuttavat tulokset ajetaan normaaleissa dreeverien ajokokeissa, erillisiä kettukokeita ei järjestetä. Arvostelu suoritetaan ajokokeiden sääntöjen mukaisesti.

Ketunajosta täytetään omistajan halutessa kettutuloksen erillinen koirakohtainen pöytäkirja ja ajoeläin on varmasti todettava ketuksi. Pöytäkirjaan merkitään koetuloskoodiksi DKAJ.

Samassa kokeessa koira voi saada vain yhden valion arvoon vaikuttavan tuloksen. Näin ollen koiran saadessa DKAJ AVO 1 tuloksen se ei nouse tällä tuloksella kilpailemaan VOI luokassa.

On huomattava, että ketunajokin voidaan omistajan niin halutessa kirjata DRAJ-tulokseksi.

DRAJ ja DKAJ ovat arvosteluperusteiltaan samat ja vastaavat palkintosijoina toisiaan. Miten koira voi ajaa kettutuloksen?

1. Koira kilpailee AVO-luokassa.

Koira kilpailee avoimessa luokassa = 120 min. erä ja ajoeläin on kettu. Koiran ohjaaja voi ilmoittaa, että ottaa DKAJ-tuloksen. On kuitenkin huomioitava, ettei koira DKAJ-AVO1 tuloksella nouse VOI-luokkaan sillä siihen vaaditaan DRAJ-AVO 1 tulos.

2. Koira kilpailee VOI-luokassa

a) vaihtoehto 1: Ensimmäinen ajo jänis 60 min. ja toinen ajo kettu 120 min. Ohjaajalla on mahdollisuus valita DKAJ-tulos, jolloin jänisajo jätetään kokonaisuudessaan huomioimatta arvostelussa. Koirakohtaisessa pöytäkirjassa ensimmäinen ajo merkitään tapahtuneeksi kuten normaalisti, mutta ajominuuutteja ja ominaisuuspisteitä ei huomioida. Lisäksi lisätietoihin kirjoitetaan: Ensimmäinen erä=jänis. Toinen ajo eli kettuajo arvostellaan AVO-luokan taulukon mukaan. Omistaja voi halutessaan ottaa myös DRAJ-tuloksen jolloin molemmat erät huomioidaan normaalisti.

b) vaihtoehto 2: Esimmäinen ajo jänis 120 min. ja toinen kettu 60 min. Ohjaajalla on mahdollisuus valita DKAJ-tulos kuten edellisessä vaihtoehdossa mutta se voi parhaimmillaan olla DKAJ-AVO 3-tulos, sillä erän pituus on 60 min. Jos koiran omistaja kuitenkin näin haluaa, täytetään koirakohtainen pöytäkirja kuten edellisessä vaihtoehdossa. Omistaja voi halutessaan ottaa myös DRAJ-tuloksen jolloin molemmat erät huomioidaan normaalisti.

c) vaihtoehto 3: Ensimmäinen ajo kettu. Koiranomistaja voi ilmoittaa valitsevansa DKAJ-tuloksen. Arvostelu suoritetaan AVO-luokan taulukon mukaan ja koe voidaan ensimmäisen erän jälkeen lopettaa sillä koira ei voi enää saada toista tulosta. Jos omistaja ilmoittaa valitsevansa DRAJ-tuloksen koetta jatketaan normaalisti, molemmat erät huomioidaan arvostelussa ja koira saa DRAJ-VOI-tuloksen.

Ajoeläin on varmasti todettava ketuksi ja valinta on tehtävä välittömästi erän päätyttyä.

Mikäli koira ajaa samassa erässä kettua ja jänistä on kyseesä aina jänisajo.

Koirakohtaiseen pöytäkirjaan merkitään aina todellinen ajoeläin, kirjataan tulos kummaksi tahansa.

Kokeessa tehdään aina vain yksi koirakohtainen pöytäkirja: joko kettutulos DKAJ tai "tavallinen tulos" eli DRAJ eikä samassa kokeessa ole mahdollisuutta ajattaa kahta eri tulosta.

KOIRAKOHTAISEEN PÖYTÄKIRJAAN merkitään aina kummasta tuloksesta on kysymys merkinnällä DRAJ tai DKAJ.

DRAJ ja DKAJ tulokset on aina merkittävä eri KOEPÖYTÄKIRJAAN. Kettukäyttövalion taustaa:

Kettukäyttövalion arvo suunniteltiin kannustamaan ja palkitsemaan kettua ajavia koiria ja niiden omistajia ja auttamaan kettudreeverin jalostusta. Koska koirakantamme, varsinkin mieluummin kettua ajava, on pieni, ei ollut mielekästä pyrkiä erilliisiin kettukokeisiin. Koska kettutulokset ajetaan tavallisissa ajokokeissa on se myös lähtökohtana, kun osllistuu kokeeseen. Kettutulos voidaan saavuttaa vasta kun ajoeläin todettu ketuksi. Kettuajot ovat siksi harvinaisia, ettei valintaa kettutuloksen tai tavallisen välillä pidä vaikeuttaa millään ajallisilla valintamääräyksillä. Valinnan ajankohta ei vaikuta DRAJ-tulokseen tai sen syntymiseen millään tavalla mutta on aina tehtävä metsässä. DRAJ-tulos on lopputuloksena jos ohjaaja ei ilmoita ottavansa kettutulosta (DKAJ).

Vanha sääntötulkinta, että koiranohjaajalla oikeus ennen erän alkua ilmoittaa millä ajoeläimellä hän haluaa koiraansa kokeiltavan, on edelleen voimassa, kuten sekin ettei koiraa saa viedä jäljille.

Jos kysyttävää sääntötulkinnoista niin soittakaa allekirjoittaneelle.

Hyvää metsästys- ja koesyksyä kaikille.

Kari Hyytiäinen

YLÖS