x

MEJÄ



MEJÄ-ROTUMESTARUUSKOKEEN SÄÄNNÖT (ROTU-MEJÄ)

Suomen Dreeverijärjestö ry:n MEJÄ-rotumestaruuskokeen säännöt
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 17.12.2018

1. Kokeen järjestäminen
1.1. Rotumestaruus – koe on järjestelyiltään normaali MEJÄ -koe ja siinä noudatetaan SKL -FKK:n hyväksymiä ja voimassa olevia koesääntöjä.
1.2. Kokeeseen pitää osallistua vähintään kolme koiraa, jotta se voidaan järjestää.
1.3. Kokeen järjestää Suomen Dreeverijärjestö ry, joka anoo kokeen SKL-FKK:n voimassa olevien sääntöjen mukaan.
Käytännön järjestelyt annetaan jonkun paikallisen toimijan tehtäväksi.
2. Talous
2.1. Kokeen tulo- ja menoarvio on pyrittävä tekemään siten, että tulot kattavat kaikki kokeesta aiheutuneet menot.
2.2. Kokeen järjestelyihin osallistuvien toimihenkilöiden työpanos on vapaaehtoista, eikä siitä makseta palkkaa.
3. Kokeen ajankohta
3.1. Koe järjestetään heinä-elokuussa.
4. Koirien valitseminen kokeeseen
4.1. Rotumestaruuskokeeseen valitaan kuusi (6) koiraa.
4.2. Kokeeseen voivat osallistua kaikki Suomen Dreeverijärjestö ry:n alaisuudessa toimivat rodut.
4.3. Kokeeseen osallistuvien koirien on kilpailtava voittajaluokassa.
4.4. Edellisen vuoden rotumestarilla on ilmoittautuessaan osallistumisoikeus kokeeseen.
4.5. Kuuden (6) koiran valinta määräytyy seuraavasti (paitsi edellisen vuoden voittaja):
4.5.1. Kokeeseen valitaan osallistujat kolmen parhaan VOI –luokan tuloksen perusteella.
Tulosten pistemäärät lasketaan yhteen ja koirat otetaan kokeeseen yhteispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.
Mikäli viimeistä koepaikkaa tavoittelee useita koiria, joilla on sama yhteispistemäärä, lasketaan näiltä koirilta kahden parhaimman koetuloksen yhteispistemäärä ja korkeimman yhteispistemäärän saanut koira valitaan kokeeseen.
Jos näistäkin usealla koiralla on sama yhteispistemäärä, niin korkeimmat yksittäisen kokeen pisteet saanut koira valitaan.
Mikäli kaikki koepistemäärät ovat identtiset, osallistuja arvotaan näiden kesken. Arvonnan suorittaa koetoimikunta tai sen nimeämä henkilö.
4.5.2. Tulosten on oltava voittajaluokan tuloksia.
Jos koirien määrä ei täyty, otetaan huomioon koirat, jotka täyttävät voittajaluokan vaatimukset. Tällöin ratkaisee paras yksittäisessä AVO -luokassa saavutettu tulos kuluvalta tulosten määräytymiskaudelta. Jos pistemäärät ovat samat, suoritetaan arvonta kuten edellä.
4.5.3. Koetuloksista huomioidaan edellisen ROTU-MEJÄN jälkeen ja ennen kuluvan vuoden ROTU-MEJÄN ilmoittautumisajan päättymistä saavutetut tulokset.
4.5.4. Kokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti lähettämällä ilmoittautumislomake koeilmoituksessa nimetylle henkilölle. Ilmoittautumisen liitteeksi lähetetään kopiot koepöytäkirjoista, joilla kokeeseen anotaan.
4.5.5. Viimeinen ilmoittautumispäivä ilmoitetaan kokeen tietojen yhteydessä. Viimeisen ilmoittautumispäivän postileima ilmoittautumisen kirjekuoressa riittää. Jos viimeinen ilmoittautumispäivä ei osu arkipäivälle, hyväksytään seuraavan arkipäivän postileimalla varustettu ilmoittautuminen.
Jos koeilmoituksessa niin mainitaan, voi ilmoittautumisen sekä liitteet, lähettää sähköpostilla.
5. Rotumestaruus- arvo
Mestaruuden saavuttaa korkeimman hyväksyttyyn palkintosijaan oikeuttavan pistemäärän saanut koira.
Tasatuloksissa koirien sijoitukset ratkaisee kokeen ylituomari.
6. Muutokset näihin sääntöihin
6.1. Näitä sääntöjä koskevat muutokset tekee Suomen Dreeverijärjestön hallitus.


Dreeveri jäljestäjänä

Dreeveriä on koko historiansa ajan käytetty myös haavoitetun riistan jäljestäjänä Ruotsissa. Myös Suomessa lähdettiin tässäkin asiassa ennakkoluulottomasti liikkeelle, josta osoituksena lainaus Uusi-Suomi lehdestä 13.6.1959: "Dreeverit vihikoirina. Suomen Dreeverikerho järjesti eilen Vantaan kylän riistarikkaassa maastossa vihikoiranäytöksen, johon osallistui 5 dreeveriä…Koirien oli seurattava hirven verijälkiä radoilla, jotka vaihtelivat 800-1200 metriin. Jälkinä käytettiin kuitenkin lehmän verta. Ajat muodostuivat näytöksessä erinomaisiksi vaikka fasaanien ja rusakoiden jäljet pyrkivätkin häiritsemään koirien työskentelyä. Kaikki näytökseen osallistuneet koirat omisti S.O. Lindgren."

Sen jälkeenkin on aina silloin tällöin dreevereitä käytetty jäljestäjänä enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Ajoittain dreevereitä on osallistunut myös metsästyskoirien jäljestämiskokeisiinkin (MEJÄ), parhaana saavutuksena jäljestämisvalio. Dreeveri soveltuu jäljestäjäksi erittäin hyvin hyvän hajuaistin omaavana jälkitarkkana ja metsästysintoisena koirana.

Jäljestämisen valmiuksien opettaminen voidaan aloittaa jo pennulle. Vedä lihapalalla jälki vaikka sisällä asunnossa ja jätä lihanpala jäljen päähän. Laita pentu taluttimeen ja ohjaa nuuskimaan jälkeä ja anna sen löytää makupala "jäljen päästä". Näin se oppii jo hyvin varhain yhdistämään taluttimen, jäljen ja sen päässä odottavan palkkion. Varsinainen kouluttaminen olisi hyvä aloittaa nuorelle koiralle, mutta vanhempi koirakin oppii, saattaa vaatia vain hieman enemmän harjoitusta. Pennulle voi 4-5 kuukauden ikäisenä tehdä veren hajun tutuksi ja lyhyitä verijälkiäkin voi tehdä.

Jälki tehdään hirven tai naudan verellä kostutetulla sienellä maastoon. Verta saa ostaa kaupoista tai teurastamoilta suoraan. Sientä vedetään 2-3 metrin pituisen narun päässä viimeisenä kulkevan ihmisen perässä. Alussa jälki kannattaa tehdä suoraksi ja suhteellisen lyhyeksi esimerkiksi 100-200 metriä, näin koiran mielenkiinto riittää "kaadolle" saakka. Jälki kannattaa merkitä maastoon esim. paperinauhoilla riittävän tiheään, että itse tietää tarkasti, missä jälki kulkee. Jäljen päässä "kaatona" käytetään jotain koiralle mukavaa, joka motivoi koiraa selvittämään tiensä kaadolle. Houkuttimena voi olla makupala, kani, jänis tms. Kun koira oppii, voidaan jälkeä pidentää ja tehdä siihen kulmia.

Koiralla käytetään jälkivaljaita tai aluksi leveä pantakin käy sekä kuuden metrin pituista jälkinarua, josta kiinni pitäen ohjaaja kulkee koiran perässä. Kun koiraa käytetään myös ajavana koirana, kannattaa koiralle käyttää eri varusteita jäljestettäessä kuin metsästykseen lähtiessä. Alussa kannattaa jopa ohjaajan vaatetuksenakin käyttää eri asua. Koira oppii hyvin nopeasti yhdistämään jälkivaljaat ja muut varusteet jäljestämiseen.

Lähdössä koiralle osoitetaan jälki ja kannustetaan lähtemään jäljen suuntaan. Alussa kun koira harhautuu jäljeltä, se palautetaan sille ja samalla kannustetaan sitä kulkemaan eteenpäin. Koiran kokemuksen ja varmuuden lisäännyttyä kannustaminen jätetään pois koiran edetessä. Koiraa ei saa kovistella kulkemaan jäljellä, vaan se on saatava etenemään kehujen ja kannusten kautta. On myös varottava liikaa harjoittelua, ettei koira menetä intoaan jäljestäjänä. Koiraa ei kannata viedä liian tuoreelle jäljelle, jolloin haju on liian voimakas ja hajutunneli laaja, tällöin koirasta voi tulla huolimaton jäljestäjä. Alussa voidaan koira viedä muutaman tunnin vanhalle jäljelle ja kokemuksen karttuessa vanhennetaan jälkeä vuorokauteen saakka. Taitojen karttuessa voi sitten lähteä testaamaan koiraansa kokeisiin.

Metsästyskoirien jäljestämiskokeen (MEJÄ) tarkoitus on selvittää koiran kyky seurata haavoitetun riistaeläimen jälkiä. Kokeeseen saavat osallistua muiden muassa myös dreeverit. Kokeessa on kaksi luokkaa, avoin- ja voittajaluokka. Koemuodosta voi koira saavuttaa jäljestämisvalion (FIN JVA) arvon SKL:n sääntöjen mukaisesti.

Nykyaikaisessa metsästyksessä korostetaan kaiken ammutun saaliin talteen saamista, tässä tehtävässä tarvitaan hyviä jäljestäjiä niin jänis-, kauris- kuin hirvimetsälläkin. Myös hirvieläinten metsästyksessä voidaan dreeveriä käyttää kytkettynä ja ainakin haavoittuneen riistan jäljittämiseen. Suomessa tapahtuu hyvin paljon hirvieläinten loukkaantumisia liikenneonnettomuuksissa ja näidenkin jäljittämisessä hyvistä jälkikoirista olisi suuri apu. Kaiken kaikkiaan jäljestämiseen kouluttaminen täydentää dreeverin kanssa harrastamista muuten hiljaisena kesäaikana.


Kari Hyytiäinen

Katso kennelliiton MEJÄ-säännöt.

YLÖS