x

Metsästyskoiran hoito ja ruokinta



Liikunta

Dreeveri on metsästyskoira, joka vaatii aktiivista liikuntaa ympäri vuoden pystyäkseen täysipainoiseen suoritukseen metsästysaikana. Pienen pennun totuttelu liikuntaan aloitetaan varovasti. Parin kuukauden ikäistä pentua voi harjoittaa jo pantaan ja taluttimeen. Pennun annetaan liikkua suhteellisen vapaasti pitkässä taluttimessa ensi alkuun. Pikkuhiljaa voidaan opetella tärkeimpiä käskyjä ja remmissä kulkemista. Lenkkien pitää olla aluksi lyhyitä niitä ajan kanssa pidentäen. Puolen vuoden ikäisenä pentua voi lenkkeilyttää jo pidempiä matkoja. Tässä iässä myös metsään totuttelu alkaa olla parhaimmillaan.

Aikuisen koiran (yli 1,5v) lomaliikunta on oltava tehokasta ja lihaskuntoa ylläpitävää. Koiran kanssa pyöräily, rullaluistelu, hiihto tai hölkkääminen tunnin päivässä pitävät myös omistajan kunnon yllä. Autosta lenkkeilyttäminen, mitä valitettavasti myös näkee, ei ole laisinkaan hyväksyttävää, eikä kummallekaan osapuolelle hyödyllistä. Pyöräilyn voi aloittaa varovasti koiran ollessa n. 10 kk ikäinen. Lyhyitä lenkkejä ensi alkuun, jotta koira ehtii sisäistää uuden menopelin. Springer-jousi on hyvä apuväline koiran kanssa pyöräilyssä, sillä se jättää ulkoiluttajalle vapaat kädet pyörän ohjaamiseen ja vaimentaa mahdollisia nykäyksiä.

Asfalttitiellä juokseminen ei ole pidemmän päälle hyväksi koiran tassuille. Siksi on hyvä huomioida koiran lenkkitien monimuotoisuus. Toisaalta asfaltti pitää koiran kynnet mukavan lyhyinä eikä kynsisaksia näin ollen sulan kelin aikaan juuri tarvita.

Ravinto

Ravinto on tärkeää sekä loma-aikaan että metsästyskaudella. Koira tarvitsee sekä rasvaa, hiilihydraatteja että proteiineja voidakseen hyvin. Metsästyskauden lähestyessä koira on hyvä aktiivisuudesta riippuen siirtää hieman tuhdimmalle ruokavaliolle. Kun normaalisti rasvan ja valkuaisen suhde ruuassa on n. 16/26 niin aktiivikaudella suhde tulisi olla n. 20/30.

Koska koira on perheenjäsen, sen ravintokin on monessa taloudessa samaa kuin muutkin syövät. Aikuisen koiran ruoka koostuu siis lähinnä ruuantähteistä sekoitettuna pariin kouralliseen hyvälaatuista kuivamuonaa. Myös koiran oma puuro on helppotekoista ja ravintosisällöltään sopivaa. Esim. kaurapuuroon lisätään 1/3 puuron määrästä jauhettua lihaa tai kalaa sekä pari kourallista kuivamuonaa ja tilkka piimää. Metsästyskauden lähestyessä ruokaan lisätään esim. nokare margariinia tai silavaa lisäenergian lähteeksi.

Metsästyskoira ruokitaan n. 15 tuntia ennen metsästystä, eli edellisenä iltapäivänä ruokkiminen riittää vallan mainiosti. Metsästysaamuna ruokaa ei saa antaa, mutta vettä pitää koiralle tarjota. Myös esim. lihaliemi tai veteen sekoitettu kala ovat hyviä metsästyspäivän ravinnonlisiä.

Ennen metsästyskauden alkua tulee huolehtia koiran sisä- ja ulkoloishäädöstä, eli ns. matokuuri ja esim. niskaan iholle laitettava "punkki"häätö. Myös koiran rokotukset tulee tarkistaa, vaikka koiraa ei vietäisi kokeisiin tai näyttelyihin tulee esim. rabies-rokotuksen jo metsästyslainsäädännön mukaankin olla kunnossa.

Metsällä ja metsästyksen jälkeen

Dreeveri menee metsälle silloin kuin omistaja niin päättää. Maalaisjärkeä on suotavaa käyttää ja tuleehan eläinsuojelulakikin tässä vastaan. Vaikka dreeverillä on suhteellisen hyvin suojaava karvapeite, vilkaisu mittariin kannattaa. Yli 15 astetta pakkasta ja voi harkita kotiin jäämistä. Jotkut koirat tosin ovat tottuneet myös kylmempään säähän, mutta kannattaa pitää huolta siitä, ettei paleltumia synny. Dreeverin kokoiselle koiralle on myös tehty erilaisia vaateparsia, joilla koiran voi suojata kylmää ja märkää vastaan etenkin taukojen aikana ja jahdin päätyttyä. Pääasiassa normaalioloissa dreeveri ei kuitenkaan erityissuojausta tarvitse. Metsään sytytetty erätuli lämmittää sekä koiraa että omistajaa jahtitauoilla.

Metsästysreissun jälkeen on myös huolehdittava siitä, että koiralla on kaikki hyvin. Olipa koira sitten tarhakoira tai sisätiloissa asuva, on sen turkki kuivattava huolellisesti ja oleskelupaikan lämpö säädettävä sopivaksi. Raikasta vettä on oltava tarjolla ja ruokaa on annettava sopivasti päivän rankkuuteen suhteutettuna. Ruoka kannattaa jakaa kahteen osaan. Heti jahdin päätyttyä voi antaa pienen annoksen hiilihydraattipitoista ruokaa ja vasta muutaman tunnin kuluttua varsinainen ruoka-annos. Näin palautuminen rasituksesta on nopeinta.

Alkusyksystä silmät ja korvat tulee tarkistaa mahdollisten roskien varalta ja varsinkin talvella dreeverin tassut ja herkät alueet on tarkistettava hangen aiheuttamien vammojen varalta. Koiraa on myös hyvä hieman hieroa rankan päivän jälkeen. Jalkojen lihakset käydään varovaisesti läpi, samoin selän ja kylkien lihakset. Jalat voidaan myös venyttää koiran ollessa kylkimakuulla. Varovainen pituusvenytys auttaa elvyttämään rasittuneita lihaksia. Tassujen hieronta pyörivällä liikkeellä on myös suotavaa ja saa koiran kuin koiran rentoutumaan. Metsästyskoira tarvitsee palautuakseen myös riittävästi lepoa rauhallisessa paikassa.

Terhi Järvitalo ja Kari Hyytiäinen

Lähteitä:

  • Metsästäjän opas
  • http://www.vaasanelainkeskus.fi/template_page1.asp?lang=1&s=34&sua=1
  • http://www.sey.fi/elaintieto/kevkoirakes.html


YLÖS