Suomen Dreeverijärjestö jalostustoimikunta 2005
Dreeverin jalostuksen tavoiteohjelma


Hyväksytty Suomen dreeverijärjestön vuosikokouksessa 25.3.2006


5 Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta

Dreevereillä ei ole aiemmin ollut hyväksyttyä jalostuksen tavoitesuunnitelmaa.

6 Jalostuksen tavoitteet ja strategiat

6.1 Visio

Ilmastolliset muutokset lämpimänpään suuntaan koko Pohjois-Euroopassa ja myös koko Suomessa sekä edelleen pienentyvät metsästysalueemme ja taajamaväestön osuuden kasvu antavat jatkossakin mahdollisuuden pienikokoisten käyttökoirien kasvulle perusedellytykset.

Dreeverillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan näy sellaisia ongelmia, miksi rotu ei täyttäisi tulevaisuudenkin metsästäjien käyttötarpeet.

Rodun käyttötarkoitus säilyy eteenpäin tulevaisuudessakin Suomessa samanlaisena, jolloin rotua käytetään pääasiallisesti jäniksen ja ketun ajurina. Mahdollisesti paineet rodun käyttäjillä kasvavat kauriin metsästykseen kauriskannan kasvaessa edelleen maassamme, sillä onhan dreeveri pohjoismaissa hyvin suosittu kauriinajuri ja siellä dreeverillä ajattaminen on metsästyslainsäädännön mukaista.

Ilmaston edelleen lämmitessä maassamme, aiheuttaa se lumipeitteen karkenemista alueillamme. Tällöin korostuu hitaan ajotavan, sekä vankkaraajaisen ja hyvän karvapeitteen omaavan käyttökoiran käytettävyys. Käyttökoirakauden aikana maassamme kuitenkin on tulevaisuudessakin pitkä luminen aika, jolloin lumipeitteeseen muodostuu yhä enemmän kovia kerrostumia. Tulevaisuudessa vaaditaankin menestyvältä käyttökoiralta yhä enemmän rakenteellista kestävyyttä ja niiden ominaisuuksien kehittäminen on jalostuksessa koko ajan huomioitava.

Metsästäjien yhä enenemissä määrin asuessa taajamissa ja kaupungeissa heidän eräretkensäkin suuntautuvat yhä useammin sydänmaiden ulkopuolelle. Näiden seurauksena koiran luonteen koulutettavuuteen on tulevaisuuden jalostuksessa ja koiran koulutuksessa kiinnitettävä huomiota. Tulee metsästystilanteita, joissa koira yhä useammin joutuu vaaratilanteisiin, tällöin koiran ohjattavuus korostuu

Kauriskannan kasvaessa ja sen mahdollisen metsästyksen salliminen korkeammilla koirilla ei tuota rodullemme pitkällä tähtäimellä ongelmia, koska voimme nopeasti täydentää jalostusmateriaaliamme rodun kotimaassa ruotsista kaurista ajavilla tuontikoirilla.

Kennelliiton käyttöönottama KOIRANET avaa rodullemme tulevaisuudessa aivan uuden pohjan jalostukselliselle tietohallinnallemme. Meidän on vain sopeutettava käyttökoiriemme säännöt ja havainnollinen tiedonkeruu sellaiselle tasolle, jotta voimme ohjelmistoa täydellisesti hyödyntää.

6.2 Rotujärjestömme päämäärät

Dreeveri on vakiinnuttanut asemansa Suomessa yhdeksi metsästäjien suosimaksi käyttökoiraroduksi. Rodun rekisteröinnit ovat vakiintuneet 20 vuoden aikana. Dreevereitä rekisteröidään vuosittain 250. Dreeveri on pienistä rekisteröinneistään huolimatta säilynyt hyvin käyttökoiraihmisten parissa eikä järjestöllä ole mitään haluakaan rodusta tehdä ns. muotirotua mitä se 1960 luvulla olikin. Rodun harrastajat käyvät aktiivisesti käyttökokeissa ja näyttelyissä minkä seurauksena on saatu melko hyvä kuva kannan ominaisuuksien kehityksestä. Rodun kotimaahan Ruotsiin on oltu kiinteässä yhteistyössä ja pientä kantaamme on täydennetty tuontikoirilla Ruotsista ja Norjasta.

Dreeverin jalostuksen tavoitteeksi järjestö on asettanut seuraavat päätavoitteet

  • hyvä metsästysinto, kuuluva haukku ja erityisesti halutaan kehittää koiran erinomaista ajotaitoa
  • oikea käyttökoiralle sopiva rakenne, joka pyrkii hitaaseen rauhalliseen ajotapaan
  • oikea luonne ja rodunomainen ulkomuoto

Pohjoismaiden Dreeverijärjestöjen tavoitteet eivät paljonkaan poikkea toisistaan.

Metsästysintoa määriteltäessä on otettu käyttöön käyttökokeissa merkintä metsästysinnon tasosta, ottaen huomioon käyttöpäivän pituus ja olosuhteet. Haukun kuuluvuudesta on aina tehtävä erillinen lausunto koiran koekohtaiseen pöytäkirjaan. Koesäännöt ovat luonteeltaan sellaiset, jotka suosivat hyvän ajotaidon omaavia koiria ja lisäksi siitä annetaan erikseen ominaisuuspisteet samoin kuin haukun kuuluvuudestakin.

Rotujärjestö pitää kirjaa ajokokeista ja ei suosittele koiria jalostuskäyttöön ilman käyttökoetulosta.

Hyvän metsästysinnon ylläpitämiseksi, myös järjestö on esittänyt toivomuksen, etteivät kasvattajat luovuttaisi pentujaan ei metsästäjien käsiin ja niinpä dreevereitä on hyvin vähän seurakoirina.

Käyttökoiralle oikeaa rakennetta korostetaan näyttelyissä rodun tyypille tärkeinä ominaisuuksina. Lisäksi rotujärjestö on päättänyt, jos koira joutuu keskeyttämään kokeen vaikka hyvinkin pitkän suorituksen jälkeen kesken rakenteellisesta syystä koiraa ei palkita käyttökokeissa.

Ulkomuodollisesti poikkeavat yksilöt, joita olisi mahdollista käyttää siitokseen, ei suositella jalostukseen järjestön taholta. Käyttökokeissa ja näyttelyissä vihaisiksi tai aroiksi todetut koirat karsitaan jalostuksesta.

Dreeverijärjestömme osallistuu määrävälein Ruotsin dreeverijärjetön järjestämiin tapahtumiin, jossa tarkennetaan rodun kokonaistila ja yksilöidään merkittävimmät tavoitteiden muutokset ja muut mahdolliset uhat tulevaisuudessa. Rotujärjestömme tarkentaa maamme ohjeistusta tai ryhtyy tarvittaessa riittäviin toimenpiteisiin. Tällainen komitean kokous järjestettiin viimeksi 2004.

6.3 Rotujärjestön strategia

Dreeveri on säilynyt meillä lähes yksinomaan metsästysrotuna. Järjestön tavoitteet myös pyrkivät nimenomaan säilyttämään ja lisäämään dreeverin metsästyksellisiä ominaisuuksia. Ulkomuodollisissa ja rakenteellisissa seikoissa järjestö tulee voimakkaasti ohjeistamaan näyttelytuomareita esim. kollegioiden yhteydessä. Näyttelyissä on entistä korostetummin kiinnitettävä huomiota arvosteltaviin ominaisuuksiin, joilla on selkeä merkitys käytännön metsästyksessä mm. karvan laatu, ylijäreys, tassujen rakenne, luuston vankkuus.

Määritellessämme millaisia dreevereitä meillä on tulevaisuudessa käytössämme, ovat avainasemassa toki jalostukseen käytettävien yksilöiden valinnat. Valinnan suorittavat narttujen omistajat. Valintatilanteita pentuetta mietittäessä on kahdesti. Ensinnäkin täytyy tehdä päätös pennutuksesta kyseisen nartun osalta ja sen jälkeen uroksen valinta. Näiden molempien valintapäätöksen tekoon tulee Dreeverijärjestön päästä mukaan omien päämääriensä mukaisesti mahdollisimman kattavasti suositusten ja neuvonnan kautta. Järjestö antaa jatkossakin urossuosituksia niitä pyytäville sekä tarjoaa muutoinkin asiantuntemustaan pentuetta suunniteltaessa.

Kasvattajien kanssa tulee siis päästä läheiseen kontaktiin ja yhteistyöhön mahdollisesti jo pentuetta harkittaessa. Yhteistyötä varten laaditaan sitä haluaville toimintamalli, joka kattaa ajanjakson suunnitteluvaiheesta pentujen luovutukseen saakka. Tällöin jalostustoiminnan kokonaisuus muuttuu helpommin hallittavaksi. Mallin käyttöön saattamiseksi järjestö julkaisee aiheesta tiedotuksia ja on yhteydessä kasvattajiin.

Jalostukselliset kriteerit täyttääkseen dreeverille on määritetty tietyt vähimmäisvaatimukset käyttöpuolen, ulkomuodon kuin terveydellistenkin seikkojen suhteen. Säilyttääksemme ja laajentaaksemme jalostuksellisesti riittävän monipuolisen geenipohjan rodulla, tulee jatkossa kiinnittää erityishuomiota jalostuskelpoisten yksilöiden määrään. Valitettavasti emme ole jalostuksessa tarpeeksi hyödyntäneet koe ja näyttelykäynneistä saatavaa tietoa, koska pienestä dreeverikannastamme huolimatta käyttökokeisiin osallistumisprosentti on hyvä. Sopivilla mittareilla voitaisiin koeaineistosta saada huomattavasti enemmän jalostuksessa käyttettävää tietoutta. Toki on myös paljon koiria, jotka pitäisi saada koe- ja näyttelytoiminnan piiriin, ja parhaille näistä varmasti jalostuskäyttöä löytyisi. Esille tuomattomistakin koirista ne parhaat yksilöt vaan pitää tehokkaasti löytää.

Järjestön ja kasvattajien lähivuosien suuri haaste tulee olemaan kuinka saadaan uudet pennun ostajat kiinnostumaan harrastetoiminnasta. Järjestö tulee aktiivisemmin motivoimaan pennun ostajia mm. jakamalla aiheeseen liittyvää materiaalia. Tuontikoirista rotumme on saanut kaivattua verenvaihtoa. Järjestö tulee antamaan neuvoja myös tuontikoiraa harkitseville.

Järjestöllä on vanhastaan ollut hyvät ja toimivat suhteet rodun kotimaahan Ruotsiin. Yhteistyötä tiivistetään osallistumalla siellä rodun jalostustapahtumiin ja koulutukseen. Näin jalostukselliset seikat saadaan vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Toiveissa on pohjoismainen tietokanta rodusta, jolloin päästään tutkimaan ja hyödyntämään jalostustietoja koko populaatiosta.

6.4 Uhat ja mahdollisuudet

Selvästi suurin uhka dreeverillä näyttää olevan käyttökoetulosten onnistumisprosentin voimakas heikkeneminen muutaman viime vuoden aikana kuten kuvasta 4 käy selville. Hälyttävintä on tarkasteltaessa kuvaa tarkemmin; huomataan muutos suurimmillaan AVO luokassa missä nuoret koirat kilpailevat. Tarkasteltaessa tilannetta laajemmin havaitaan koekäyntien ja rekisteröintien pysyneen lähes samansuuruisina. Koesäännöt eivät ole vaikuttaneet muutokseen, koska ovat olleet voimassa vuodesta 1977. Nyt onkin tarkasteltava asiaa tarkkaan ja monelta eri suunnalta, koska käytössä olevat mittarimme eivät muutosta havaitse.

VAHVUUDET:

Populaatio:
  • riittävä koirakanta Pohjoismaissa
Käyttöominaisuudet:
  • erinomainen metsästyskoira
  • monikäyttöinen, periksiantamaton kaikissa olosuhteissa
  • hyvä metsästysinto
  • nykyaikaisiin metsästysolosuhteisiin soveltuva ajotapa
  • pitkä käyttöikä
  • kokonsa puolesta hyvä kotikoira
Luonne:
  • miellyttävä luonne
  • koulutettavissa
Terveys:
  • terve, pitkäikäinen rotu
Rakenne:
  • kestävä, Pohjoismaisiin olosuhteisiin
  • soveltuva rakenne

HEIKKOUDET:

Populaatio:
  • jalostuspohja kapea Suomessa
Käyttöominaisuudet:
  • ei merkittäviä heikkouksia käyttöominaisuuksissa
Luonne:
  • todellinen luonne ristiriidassa rotua tuntemattoman oletuksen kanssa
Terveys:
  • ei merkittäviä terveydellisiä heikkouksia
Rakenne:
  • ei merkittäviä rakenteellisia heikkouksia

UHAT:

Populaatio:
  • sukusiitosasteen kasvu
  • rekisteröintien väheneminen
Käyttöominaisuudet:
  • vain ulkomuotoon painottuva jalostus
  • koulutusajan väheneminen; omistajien kiire
  • hyvän jalostusmateriaalin hukkaaminen
Luonne:
  • luonteen "pehmeneminen"
Terveys:
  • luontaisen lisääntymisen onnistuminen jatkossakin
Rakenne:
  • rakenteen säilyminen metsästysominaisuuksiltaan sopivana

MAHDOLLISUUDET:

Populaatio:
  • rekisteröintien lisääntyminen
  • koko Pohjoismaisen jalostusmateriaalin käyttö
  • yhteisten tietokantojen käyttö jalostuksessa
Käyttöominaisuudet:
  • käytön monipuolistuminen Suomessa (kauris)
Luonne:
  • soveltuu hyvin nykyaikaiseen asumismuotoon
Terveys:
  • terve rotu, ei rajoita jalostusmateriaalia
Rakenne:
  • soveltuu kokonsa puolesta pieneneville jahtimaille


6.5 Varautuminen ongelmiin.

Järjestön on seurattava yleisiä metsästysolosuhteissa tapahtuvia muutoksia ja varauduttava niihin. Seuraavaan kaavioon on hahmoteltu sitä miten eri ongelmiin on syytä varautua ja mitä riskien toteutuminen voi rodulle kokonaisuudessaan merkitä.

6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi

Rodun kannalta oleellista on hyvä yhteistyö rodun emämaan Ruotsin kanssa ja tätä kautta rodun samansuuntainen jalostustyö molemmissa maissa, joten tähän tullaan panostamaan entistä voimakkaammin.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmä antaa mahdollisuuden hyvin laajaan jalostuksessa tarvittavan tietomäärän hallintaan, jota hyödynnetään rodun jalostuksen suunnittelussa, seurannassa, tiedottamisessa ja suosituksissa.


VuosiToimenpiteet
2006
  • JTO:n viimeistely, esittäminen jäsenistölle ja hyväksyminen yleiskokouksessa
  • JTO:n vieminen Kennelliiton hyväksyttäväksi vuoden loppuun mennessä
  • Järjestö osallistuu Ruotsissa rodun jalostusseminaariin
  • Järjestö osallistuu Kennelliiton jalostustoimikuntien jalostusneuvojien jatkokurssille
  • Jalostustoimintamallista tiedottaminen ja luominen yhteistyössä kasvattajien kanssa
  • Jalostussuositusten käytön tarpeellisuudesta informointia ja perustelua
2007
  • JTO astuu voimaan
  • Rotumääritelmän päivitys yhteistyössä rodun emämaan kanssa
  • Rotumääritelmätietojen päivitys tuomarikollegioissa
  • Jalostussuositusten käytön tarpeellisuudesta informointia ja perustelua
  • Jalostustoimintamallin käyttöönotto
  • Rodun kasvattajille suunnattua jalostuskoulutusta
  • Jalostukseen liittyvien tunnuslukujen seuranta, arviointi ja tiedotus
2008
  • Järjestö osallistuu Ruotsissa rodun jalostusseminaariin
  • Rodun kasvattajille suunnattua jalostuskoulutusta
  • Jalostukseen liittyvien tunnuslukujen seuranta, arviointi ja tiedotus
  • Rodun terveystilanteen kartoitusta meillä jäsenkyselyllä sekä arvio Ruotsin tilanteesta
2009
  • Tarvittaessa rotumääritelmän päivitys yhteistyössä rodun emämaan kanssa
  • Rotumääritelmätietojen päivitys tuomarikollegioissa
  • Rodun terveystilanteesta tiedottamista/kirjoituksia
  • Osallistuminen järjestöille suunnattuun jalostuskoulutukseen
  • Jalostukseen liittyvien tunnuslukujen seuranta, arviointi ja tiedotus
2010
  • Järjestö osallistuu Ruotsissa rodun jalostusseminaariin
  • Jäsenkysely JTO:n merkityksestä käytännössä ja siinä huomioitavista seikoista
  • JTO:n toteutumisen arviointi ja siitä aiheutuvat toimenpiteet
  • JTO:n päivityksen suunnittelu
  • Jalostukseen liittyvien tunnuslukujen seuranta, arviointi ja tiedotus

7 Tavoiteohjelman toteuttamisen seuranta

Rotujärjestön toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon jalostuksen tavoiteohjelman toimintasuunnitelma, joka on myös pohjana jalostustoimikunnan toiminnalle. JTO:n toteutumista seurataan jatkuvasti tietokannasta saatujen tietojen avulla. Tulokset julkaistaan jäsenistölle rotujärjestön lehden sekä internet-sivujen välityksellä. Järjestön toimintakertomukseen jalostustoimikunta tekee vuosittaisen yhteenvedon. Kattava yhteenveto tehdään viiden vuoden välein, joka julkaistaan jäsenistölle.

8 Lähteet

  • Suomen Kennelliitto ry --- www.kennelliitto.fi/koiranet
  • Suomen Dreeverijärjestö ry 1985 --- Dreeveri 30 vuotta suomessa luku1. s.12-23 sekä luku 2 s.26-33.
  • SDJ jalostustoimikunta --- Järjestön jalostusohjesääntö
  • Suomen Dreeverijärjestö ry --- www.dreeveri.fi
  • Suomen Dreeverikerho ry --- Julkaisutiedote 1957 s. 2-5
  • Svenska Dreverklubben ry --- www.svenskadreverklubben.se
  • Svenska Dreverklubben ry --- Jalostusohjelman tarkennus 20- 21.04.2004.jalostuskomitean pk.
  • Svenska Dreverklubben ry --- Vuosikirjat 2004 s.27-32 sekä 1991 s.71 ja 72
  • Esko Nummijärvi --- Ulkomuotoasiantuntija lausunto 5.9.


TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

YLÖS

Graafeja ja taulukoita saat suurennettua napautuksella hiiren vasemmalla painikkeella kuvan päällä. Kuvat avautuvat uuteen ikkunaan.