Suomen Dreeverijärjestö jalostustoimikunta 2005
Dreeverin jalostuksen tavoiteohjelma


Hyväksytty Suomen dreeverijärjestön vuosikokouksessa 25.3.2006


3 Dreeverijärjestön organisaatio ja sen historia

Suomen Dreeverikerho ry perustettiin 11.12.1955, myöhemmin kerhon nimi muutettiin Suomen Dreeverijärjestöksi (1971). Järjestöön kuuluu nykyisin yli 850 jäsentä ja jäsenmäärä on viime vuodet tasaisesti kasvanut. Maakunnallisten kerhojen tehtävänä on kaikissa kennelpiireissämme järjestää ajokokeita, sekä tarvittaessa tuomarikoulutuksia. Järjestö on mukana dreeverien suomenmestaruusajokokeen ja maaottelun järjestelyissä. Kumpiakin ajokokeita kierrätetään eri paikalliskerhojen alueilla.

3.1 Dreeverijärjestön organisaatio

Suomen Dreeverijärjestön vuosikokouksissa valitaan 12-jäseniseen hallitukseen erovuoroisesti vuosittain neljä uutta jäsentä. Hallituksen jäsenet koostuvat maamme eri paikalliskerhojen alueilta, joskin he toimivat itsenäisesti järjestön hallituksessa.

Dreeverijärjestön hallitus nimeää eri toimikunnan vetäjät ja niiden jäsenet, joiden ei välttämättä tarvitse olla hallituksen jäseniä. Toimikunnat koostuvat seuraavasti;

  1. Jalostustoimikunta, joka koostuu puheenjohtajan lisäksi muutamista alueellisista ja asiantuntija jäsenistä.
  2. Valitsijamiestoimikunta, puheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä.
  3. Varainhankintatoimikunta, puheenjohtajan lisäksi muutama jäsen
  4. Julkaisutoimikunta, puheenjohtajan lisäksi muutama jäsen, lehden toimittaja
  5. Sääntötoimikunta, puheenjohtajan lisäksi muutama jäsen
  6. Työvaliokunta johon kuulu järjestön puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi muutama hallituksen jäsen
  7. Hallitus on valinnut dreeverien ajokokeiden pääkouluttajan ja neljä alueellista kouluttajaa. Heidän tehtävänään on kouluttaa uudet palkintotuomarit ja pitää ajan tasalla ylituomareiden sekä palkintotuomareiden sääntötuntemusta. Uudet ylituomarit kouluttaa aina ajokoesääntöjen pääkouluttaja. Lisäksi valitaan Internet vastaava vuosittain.
  8. Nuorisotoimikunta, puheenjohtajan lisäksi muutama jäsen
Jalostustoimikunta koostuu puheenjohtajasta, jonka tehtävänä on antaa ja valvoa jalostussuosituksia sekä edistää kaikin puolin rodun jalostusta, alueellisista jalostusneuvojista, joiden tehtävänä on seurata alueensa jalostustoimintaa ja sihteeristä, joka pitää tarkoin kirjaa annetuista jalostussuosituksista. Lisäksi toimikunnalla on nimetty ulkomuodollinen ohjaaja, jonka tehtävänä ei niinkään ole jalostussuositusten antaminen vaan rodun ulkomuodollinen kehitystoiminta.

Dreeverijärjestön hallitus valitsee myös valtakunnallisen pentuneuvojan, jolle ohjataan pentukyselyt. Pentuneuvonta halutaan pitää erillään jalostustoiminnasta, joskin yhteistyö heidän välillään on tiivistä.

3.2 Rodun kehitykselle asetetut tavoitteet 80- luvulla ja niiden toteutuminen

Rotujärjestö asetti dreeverin jalostukselle seuraavat päätavoitteet rodun tulevalle kehitykselle.

  1. Ihannekorkeuden saavuttaminen (korkeiden neliömäisten koirien vähentäminen)
  2. Luonne (liian kovien, jopa vihaisten sekä luonnevikaisten koirien karsinta pois jalostuksesta)
  3. Eturaajojen ulkokierteisyyden vähentäminen (Etulavat löysät ja ranteet taipuneet)
Rotujärjestö on onnistunut hyvin mittasuhteiden tasaamisessa. Nykypäivän koirat ovat hyvin asetetuissa mittasuhteissa. Luonteet ovat kohdallaan ja rotu on hyvin sopeutunut nykyaikaiseen kulttuuriin.

Eturaajojen ulkokierteisyys on vähentynyt, mutta rotujärjestön koulutus ulkomuototuomareille on ollut hyvin pinnallista ja teoreettista. Tämän seurauksena ulkomuototuomareilla on ollut vaikea tunnistaa hyvät yksilöt joukosta. Dreeveri ei ole ruotsalaisen taustansa ja alkuaikojen sekavan taustansa vuoksi saavuttanut kovin suurta suosiota arvostelutuomareiden keskuudessa.

Rotujärjestön koulutuksen ollessa kovin suuripiirteistä, muodostui ennen monelle vähemmän rotua tunteneelle ulkomuototuomarille vääränlainen näkemys rodusta. Näkemyksen mukaan koiran suorat jalat edellyttivät ykkös- palkintoon ja ulkokierteisten etujalat edellyttivät kakkos- palkintoon, riippumatta koiran muusta rakenteesta.

Onneksi tilanne on korjaantunut viimevuosina. Nyt monella koiralla on suorat jalat, mutta raajojen luusto on keventynyt ja tassut ovat jääneet siinä sivussa vaille huomiota. Niinpä monella nykypäivän dreeverillä on tassujen rakenteessa huomautettavaa.

3.3 Jalostusorganisaation toiminnasta yleisesti

Jalostustoiminta on perustunut koko ajan tilastoihin ja uroskortistointiin. Puutteena on ollut toimivien tilastojen ja pitkäntähtäimen suunnitelmien puuttuminen. Jalostus on pitkälle ohjautunut ns. isojen kasvattajien tietopankin kautta. Tämän seurauksena ei kokonaisvaltaiselle jalostussuunnittelulle ole löytynyt sijaa. Myöskään toimikunta ei ole pystynyt ohjaamalla saamaan aikaan pitkäntähtäimen suunnittelua rodun kehitykselle vaan tavoitteiden asettelun jälkeen niiden toteutuksen seuranta on jäänyt toteutumatta.

Jalostustoiminnan tukena on ollut tietopankki rodun kotimaasta mikä sinänsä on perustunut tilastoituihin tosiasioihin. Näiden käyttö on ollut vapaata ja jotkut ovat onneksi sitä tehokkaasti käyttäneet hyväkseen.

3.4 Nykytilanne ja tulevaisuus

Uusien tuulien myötä Internet-palvelut ovat antaneet uuden mahdollisuuden jalostuksellisten palvelujen käytölle. Nyt on vain osattava hyödyntää palvelujen määrä. Dreeverijärjestön jalostustoimikunnan tulevina haasteina tulee olemaan oikeanlaisen palvelun tuominen jäsenistönsä tiedoksi. Lisäksi on luotava järjestelmällinen jalostusurosten jälkeläisseuranta. Mallina Ruotsin tapa astuttaa urosta muutamilla eri sukuisilla nartuilla ja sen jälkeen seurata jälkeläisten tuloksia. Hyvän jalostusuroksen käyttöä pitää seurannan jälkeen suosia ottaen huomioon sukusiitosprosentin kehitys.

Tällä hetkellä ongelmana on hyvien urosten korkeat pentumäärät rekisteröinteihimme nähden, jolloin huippu urosten jälkeläisten käyttö on vaikeaa ja samalla katkeaa rodun kehitykselle asetetut pitkäntähtäimen tavoitteet.



TAKAISIN SISÄLLYSLUETTELOON

YLÖS