x

Suomen Dreeverijärjestö ry dreeverin jalostusohjesääntö



1. VAHVISTAMINEN

Jalostusohjesäännön ja siihen tehtävät muutokset vahvistaa Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallitus.

2. ROTUJÄRJESTÖN TIEDOT

Suomen Dreeverijärjestö ry on perustettu 11.12.1955 ja hyväksytty Suomen Kennelliiton jäseneksi v. 1956.

3. REKISTERÖINNIT SUOMESSA

Dreevereitä rekisteröidään vuosittain n. 250 kpl.

4. RODUN TAUSTA

Etelä-Ruotsiin tuotettiin 1910-luvulla saksalainen rotu westfälische dachsbracke, jonka ensimmäinen yksilö rekisteröitiin vuonna 1913. Rodusta ei kuultu paljonkaan ennen 1930-lukua, jolloin alettiin kiinnittää huomiota sen kykyihin kauriinajossa. Kun aiemmin harvalukuinen kauriskanta vahvistui ja levisi pohjoisemmaksi, yhä useampi metsästäjä tutustui rodun hyviin puoliin. Vuonna 1947 bracken ruotsalainen muunnos nimettiin dreeveriksi, sillä se oli 2 cm brackea korkeampi. Vuonna 1953 dreeveri tunnustettiin ruotsalaiseksi roduksi. Sitä pidetään lähinnä ?itsestäänselvyytenä? kauriinajossa, mutta se on yhtä arvostettu jänis- ja kettujahdissa. Olennaisimmat osat dreeveristä ovat rakentuneet käyttötarkoitusta eli ajometsästystä varten. Sen tulee voida työskennellä tehokkaasti ruotsalaisessa maastossa ja ilmastossa. Dreeveri on puhdas metsästyskoira ja sitä pidetään hyvin harvoin yksinomaan seurakoirana.

Suomeen ensimmäisen dreeverin toi P.O Salokannel vuonna 1952. Tästä dreeverikanta alkoi vahvistua lisätuonneilla. Seuraavina vuosikymmeninä dreeveri saavutti Suomessa oman kannattajajoukkonsa, joka on vienyt rotua eteenpäin humaanin metsästystavan omaavien henkilöiden metsästyskoirana.

5. SUOMEN DREEVERIKANTA

Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 2500 dreeveriä.

6. RODUN JALOSTUKSEN TAVOITTEET

Tämän tavoiteohjelman liitteenä on dreeverin rotumääritelmä, jossa verraten yksityiskohtaisesti kuvataan rodun ulkomuotoon ja rakenteeseen liittyviä toivottuja ominaisuuksia. Metsästysominaisuuksien lisäksi on kiinnitettävä huomiota ulkomuotoon, terveyteen ja luonteeseen. Jalostustoiminnan tulee pyrkiä kehittämään koirien metsästysominaisuuksia aikaisemmin saavutettujen hyvien ominaisuuksien siitä kärsimättä.

Jalostuksen tavoiteohjelmaa (JTO) käytetään jalostuksen seurannan ja rodun kehittämisen palveluvälineenä. Kennelliiton jalostustietokantaa Koiranet-palvelua käytetään jalostuksen perusarvioinnissa kuten sukulaisuusasteen ja sukusiitosprosentin määrittelyssä. Tullaan myös tutkimaan mitä omia seurantatiedostoja voimme ed. mainittuun järjestelmään helposti liittää palvelemaan jalostusta tulevaisuudessa. Seurataan rodun kotimaassa tehtäviä rodun tyypissä ja rakenteessa tehtäviä painoarvo-muutoksia ja pyritään mahdollisuuksin mukaan soveltamaan ja huomioimaan ne jalostuksessa

7. JALOSTUKSEN PAINOPISTEET

7.1 Jalostuspohja

Rodun jalostuspohja on melko kapea, mutta jalostusmateriaalia on riittävästi, jos sitä käytetään laajasti, eikä yksittäisiä koiria käytetä jalostukseen liikaa. Hyvät tuontikoirat ovat tervetulleita ja välttämättömiä (myös nartut). Jatkossa tullaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota siitosnarttujen käyttöominaisuuksiin.

7.2 Tyyppi ja rakenne

Tyypissä on pyrittävä rodun kotimaan vaatimuksia vastaaviin koiriin. Raajojen tulee olla suorat ja käyräjalkaisuutta tulee välttää. Koiran koko tulee olla rotumääritelmän mukainen, ihannekorkeus nartut 33 cm, urokset 35 cm.

7.3 Luonne

Dreeverin tulee olla itsevarma ja vapautunut, ei hermostunut, arka eikä milloinkaan aggressiivinen.

8. TERVEYS

Suositellaan että siitokseen käytetään terveitä koiria ja pyritään välttämään perinnöllisiä sairauksia.

Jalostustoimikunnan on välittömästi tartuttava asiaan jos ilmenee koirilla perinnöllisiä sairastapauksia ja selvitettävä tapausten laajuus ja suunniteltava, mitkä mahdolliset jatkotoimenpiteet sairastapauksen johdosta tulevat kysymykseen. Raportoida tapauskohtaisesti pikimmiten järjestön hallitusta, joka lopullisesti ratkaisee mihin toimenpiteisiin asian johdosta ryhdytään.

Jalostustoimikunnalla on mahdollisuus esittää järjestön hallitukselle poikkeava päätösehdotus (määrä-ajaksi) tästä ohjesäännöstä poiketen. Vastaava toimintamalli otetaan käyttöön myös hylkääviä vikoja ilmetessä.

9. JALOSTUSORGANISAATIO

Dreeverinjalostuksesta tietoa ja neuvoa-antavana elimenä toimii Suomen Dreeverijärjestö ry:n hallituksen valitsema jalostustoimikunta.

10. JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ d

10. 1 Yleiset vaatimukset

Noudatetaan Kennelliiton määräämiä ohjeita ja suosituksia jalostuksessa. Katso www.kennelliitto.fi/jalostus ja kasvatus/rekisteröinti sekä Koirarekisteriohjeen kieltomääräykset 1.1.2009

Dreeverijärjestön ohjesääntö rodun jalostustoimikunnalle

Jalostukseen käytettävän koiran (narttu/uros) suositellaan olevan iältään vähintään 2-vuotias, mielellään tätä vanhempi, jotta sen ja lähisukulaisten ominaisuuksista saadaan mahdollisimman varmaa tietoa jalostusta varten. Ensimmäistä kertaa astutettavan nartun yläikärajaksi suositellaan 5 vuotta. (Kennelliiton yleinen jalostusstrategia 2018-2022). Nartun siitoskäyttöä tulee harkita sen täytettyä kahdeksan (8) vuotta. HUOM! Lääkärin todistus ennen astutusta (8) vuotta täyttäneille koirille.

Alle 3-vuotiasta koiraa suositellaan jalostukseen vain rajoitetusti (maksimissaan 15 pentua alle 3- vuotiaana). Esimerkiksi allergiat, luusto- ja nivelsairaudet, silmäsairaudet voivat ilmetä vasta vanhemmalla iällä, minkä vuoksi yksittäisen nuoren koiran kohdalla jalostuskäytön tulisi olla kohtuullista. Näin voidaan myös seurata mitä koira periyttää, ennen kuin sitä käytetään enempää jalostukseen. (Hallitus 2019)

Yhdistelmän uusinta-astutusta suositellaan vain poikkeustapauksissa (esimerkiksi pieni ensimmäinen pentue jossa 3 tai vähemmän pentuja, tai kaikki pennut ovat samaa sukupuolta). Geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi olisi hyvä tuottaa erilaisia yhdistelmiä, ettei jalostuspohja rodulla kapene liikaa. (Hallitus 2019)

Nartun ja uroksen tulee olla palkittu näyttelyssä vähintään H palkinnolla tai vastaavalla pohjoismaissa saavutetulla tuloksella. Lisäksi molemmilta vanhemmilta edellytetään dreeverien ajokokeista palkintotulos väh. DRAJ-3 (AVO 3). (MEJÄ kokeiden palkintotulokset katsotaan eduksi siitoskoiria valittaessa, mutta MEJÄ tulokset eivät korvaa vaadittuja ajokoetuloksia) Jalostuksessa on vältettävä ominaisuuksiltaan ääripäiden käyttöä (esim. tiukka/löysä, yläraja/alaraja jne.) ja vähintään toisen yksilön pitäisi olla ns. rodun normikoira. Puutteellisen metsästysinnon omaavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Dreeveri kuuluu ns. kondrodystrofisiin rotuihin, joiden perinnöllisenä ominaisuutena on raajojen pitkien luiden pituuskasvun kasvuhäiriöt jo sikiöaikana. Tästä seurauksena rodulle tyypilliset lyhyet ja usein käyrät eturaajat. Liian käyrien etujalkojen omaavat tai leikkaushoitoa vaatineet yksilöt tulee jättää pois jalostuksesta.

Vanhempien sukusiitos % ei saa nousta kuudella sukupolvella laskettuna yli 6.25 %. Myös jos koiran Suomessa rekisteröityjen pentujen määrä on ylittänyt 30 kpl, koiraa ei suositella jalostukseen ennen kuin jälkeläisillä on riittävästi näyttöä (jälkeläisistä vähintään 30 % koepalkittuja). Ehdoton yläraja on 50 jälkeläistä tai pohjoismaissa yhteensä yli 125 jälkeläistä (Hallitus 14.2.2016).

Näiden em. kerrottujen seikkojen täyttyessä ja kirjallisella ilmoituksella jalostustoimikunnalle (mieluimmin UROS/NARTTU jalostuslomaketta ja pentuelomaketta käyttäen, lomakkeet löytyvät sivuiltamme) julkaisee järjestö astutukset/pentuilmoitukset jalostussivuillaan jalostustoimikunnan suosittelemat astutukset/pentueet kohdassa.

Lisäksi jalostustoimikunnalla on mahdollisuus antaa suositukset nartulle/urokselle, jolla on; ominaisuuksien, sukulinjojen tai jokin muu rodulle hyvin tärkeä jalostuksellinen peruste. Tämänkaltaiset jalostussuosituspyynnöt pitää olla hyvin perusteltuja ja jalostustoimikunta käsittelee ne yksilöllisesti ja antaa niihin lausunnon.

Suositeltavaa on, että molemmat vanhemmat olisi lonkkakuvattu. Todennettua perinnöllistä sairautta sairastava yksilö ja sen lähisukulaiset on jätettävä jalostuksen ulkopuolelle. Todettua keuhkopöhöä (keuhkoödeema, ruotsiksi lungödem), käytetään myös nimeä jahtiödeema (jaktödem) sairastavaa koiraa, sen täyssisaruksia tai jälkeläisiä ei suositella jalostukseen. Myös koiraa, jolla on kaksi tai enemmän jahtiödeemaan sairastunutta jälkeläistä, ei suositella jalostukseen (Hallitus 18.12.2016). Kaikki joko eläinlääkärin toteamat tai muutoin selkeät jahtiödeematapaukset tulisi ilmoittaa jalostustoimikunnalle.

Arkoja ja aggressiivisia koiria ei saa käyttää jalostukseen. Koirat, joilla on selvästi jokin rotumääritelmän mukainen hylkäävä virhe, tulee jättää jalostuksen ulkopuolelle. Ristiriitaisissa tapauksissa jalostustoimikunta ratkaisee asian tapauskohtaisesti. Muissa selvästi esille tulevissa ongelmissa ja tilanteissa jalostustoimikunta harkitsee tapauskohtaisesti mitä tulee tehdä.

Jalostukseen tulee käyttää vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti (astuminen ja synnytys). Normaalia voimakkaammat valeraskausoireet nartuilla ovat dreeverillä suhteellisen yleisiä ja voivat häiritä koirien päivittäistä elämää sekä metsästyskäyttöä, siksi niiden mahdolliseen periytymiseen tulee kiinnittää huomiota ja pohtia tarkoin sellaisen nartun jalostuskäyttöä, jolla on tavallista voimakkaammat valeraskausoireet.

Jalostustoimikunta voi antaa tai evätä suosituksen painavasta syystä edellä mainituista ohjeista poiketen. Tämä harkitaan tapauskohtaisesti. Jalostustoimikunta pyrkii antamaan kasvattajalle tietoa yhdistelmää koskien esimerkiksi suvussa esiintyvien sairauksien osalta.

10.2 Kasvattajaa ja pentueita koskevia suosituksia

Kasvattajalle on eduksi olla SKL-FKK:n ja Suomen Dreeverijärjestö r.y:n jäsen.

Kasvattajan tulee huolella valita pennuilleen ostaja dreeverin käyttötarkoituksen mukaan sekä aktiivisesti seurata kasvattamiensa pentujen kehitystä.

Kasvattajan toivotaan ilmoittavan pentujen ostajien tiedot järjestön sekä paikalliskerhon jäsensihteerille.

Kasvattajan toivotaan ohjaavan ostajan järjestäytyneen toiminnan piiriin.

11. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUS

Ohjelman mukaisiin tavoitteisiin pyritään. JTO:n kautta tullaan ohjaamaan tulevaisuuden tavoitteet

a) noudattamalla SKL-FKK:n jalostukseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä

b) järjestämällä

  • kasvattajapalavereita
  • jalostus- ja jälkeläistarkastuksia

c) keräämällä jalostuksessa tarvittavia tietoja ja jakamalla eri yhteyksissä ko. tietoa ja informaatiota

d) tarkistamalla tavoiteohjelman muutostarpeet tarvittaessa

Kennelliitto vaatii JTO:n kautta rodulle asetettujen tavoitteiden jatkuvan seurannan.

Jalostustoimikunnalla on vastuu ed. mainitun seurannan toteuttamisesta.

Päivitys astuu voimaan 28.1.2019.

YLÖS